Chupacabra ja Latinalaisen Amerikan kryptidi

Modernin kansanperinteen nuorimpiin kryptideihin kuuluu Latinalaisen Amerikan ilmiö. Aiheen nimi tulee espanjan sanoista chupar ja cabra. Aihe sai modernin muotonsa 1995 Puerto Ricossa. Madelyne Tolentinon havainto 1995 oli ensimmäinen tunnettu kuvaus. Aihe levisi nopeasti Meksikoon ja Yhdysvaltain etelään. Kuvaukset jakautuvat liskomaiseen ja koiramaiseen muotoon. Benjamin Radford tutki aihetta ja julkaisi Tracking the Chupacabra 2011. DNA-tutkimukset koiramaisista yksilöistä osoittavat näytteet kojooteille tai koirille. Aihe on osa modernin kansanperinteen kenttää. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut populaarikulttuurin kautta. Aihe yhdistää modernin kansanperinteen ja kulttuurihistorian kiinnostavalla tavalla.

Aiheen historialliset juuret

Aiheen historialliset juuret ulottuvat 1990-luvun puoliväliin Puerto Ricossa. Niin sanottu Madelyne Tolentinon havainto Caguasissa maaliskuussa 1995 oli ensimmäinen tunnettu tapaus. Tällainen tausta asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa paranormaali tarjoaa kontekstin aiheelle laajemman tarkastelun näkökulmasta. Tolentinon kuvaus oli liskomaisesta olennosta, jolla oli pystysuuntaiset selkäpiikit ja suuret silmät. Aihe sai laajaa huomiota Latinalaisen Amerikan mediassa 1995–1996. Niin sanottu nimen alkuperä on espanjan sanoista chupar eli imeä ja cabra eli vuohi. Aihe levisi Meksikoon ja Yhdysvaltain etelään 1990-luvun lopulla. Aiheen muoto muuttui Yhdysvaltain Texasissa koiramaiseen versioon 2004 alkaen. Modernit tutkimusyhdistykset ja itsenäiset tutkijat ovat dokumentoineet aiheen leviämistä. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.

Lähikäsitteet ja erot

Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Niin sanottu Goatman on yhdysvaltalainen kryptidi, joka jakaa aiheen kanssa karjan vahingoittamisen elementtejä. Isojalka eli Bigfoot on toinen läheinen moderni kryptidi pohjoisemmasta Pohjois-Amerikasta. Niin sanottu El Cuco on Latinalaisen Amerikan kansanperinteen olento, joka jakaa aiheen kanssa kulttuurisia juuria. Aiheen taustakehyksenä toimii paranormaali laajempana kattokäsitteenä erilaisille ilmiöille. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein englannin tai espanjan alkuperäisinä. Chupacabra, goat sucker ja vampire dog ovat tunnetuimpia kansainvälisiä muotoja. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden modernien kryptidien kanssa. Latinalaisen Amerikan konteksti ja eläinten kuolemien kuvaukset erottavat kuitenkin aiheen muista. Tunnetut tapaukset avaavat aiheen seuraavan kerroksen.

Tunnetut tapaukset

Tunnetut tapaukset aiheessa ovat saaneet laajaa huomiota mediassa. Niin sanottu Tolentinon havainto 1995 Caguasissa Puerto Ricossa on aiheen ensimmäinen tunnettu tapaus. Sitä seurasi Canóvanas-kaupungin tapausryppäät samana vuonna. Niin sanottu Meksikon aalto 1996 toi tapauksia useilta osavaltioilta, kuten Chihuahua ja Sinaloa. Tapauksia raportoitiin pian myös Yhdysvaltain Texasissa, Arizonassa ja Floridassa. Niin sanottu Phyllis Cantonin tapaus Texasin Cuerossa heinäkuussa 2004 esitti koiramaisen muodon. DeWitt-piirikunnan tapaus 2007 sai laajaa televisiohuomiota Yhdysvalloissa. Aiheen leviäminen Chileen, Argentiinaan ja Venezuelaan on dokumentoitu 2000-luvulla. Aihetta tutkivat järjestöt ovat keränneet tapauksia eri maissa. Suomalaiset matkailijat ovat tutustuneet aiheeseen Latinalaisen Amerikan matkoillaan. Tieteellinen tarkastelu ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.

Tieteellinen tarkastelu

Tieteellinen tarkastelu aiheen suhteen on jakautunut. Niin sanottu valtavirran tieteellinen kanta pitää aihetta kulttuurihistoriallisena ilmiönä. Koiramaisten tapausten DNA-tutkimukset osoittavat näytteet kojooteille tai koirille. Rapista kärsivät kojootit selittävät monet havainnot. Karvattomuus muuttaa eläimen ulkonäköä radikaalisti. Benjamin Radfordin tutkimukset 2011 osoittivat, että Tolentinon kuvaus muistutti Species-elokuvan 1995 olentoa. Niin sanottu kulttuurinen vaikutus tarkoittaa sitä, että havainnot rakentuvat odotusten varaan. Loren Coleman ja muut kryptozoologit ovat pitäneet aihetta tutkimuksen arvoisena. Suomalaiset biologit ovat osallistuneet kriittiseen keskusteluun. Aihe ei ole saanut tieteellistä hyväksyntää lajina. Kulttuurinen merkitys ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.

Kulttuurinen merkitys

Kulttuurinen merkitys aiheessa ulottuu monelle alueelle. Niin sanottu populaarikulttuuri on omaksunut aiheen elokuvissa, televisiosarjoissa ja kirjallisuudessa. The X-Files -sarja käsitteli aihetta 1997 omassa jaksossaan. Niin sanottu lasten animaatio ja seikkailuelokuvat ovat hyödyntäneet aihetta. Christopher Stewartin elokuva Chupacabra Terror 2005 on yksi esimerkki aiheen viihdekäytöstä. Niin sanottu sosiologinen tutkimus tarkastelee aihetta modernina latinalaisen kansanperinteen muotona. Folkloristi Lauren Derby on tutkinut aiheen kulttuurihistoriaa Puerto Ricon kontekstissa. Aihe yhdistyy laajempaan Latinalaisen Amerikan modernin mytologian kenttään. Suomalaisessa kontekstissa aihe tunnetaan lähinnä populaarikulttuurin kautta. Suomalaiset uskontotieteilijät ovat tarkastelleet aihetta osana modernia globalisoituvaa mytologiaa. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.

Kriittiset huomiot

Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee aiheen tieteellistä asemaa. Akateeminen valtavirta ei pidä aihetta todistettuna eläinlajina, sillä fyysiset todisteet selittyvät tunnetuilla eläimillä. Aihetta voi kuitenkin lähestyä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavana ilmiönä. Toinen huomio koskee kulttuurisen vaikutuksen roolia. Tolentinon havainto muistutti Species-elokuvan olentoa, mikä viittaa havainnon kulttuuriseen rakentumiseen. Kolmas huomio koskee aiheen kaupallista käyttöä, jossa myydään tuotteita, matkoja ja kursseja ilman tieteellistä pohjaa. Suomalaiset folkloristit suosittavat kriittistä lukutapaa. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen aseman kiinnostavana modernina kansanperinteenä. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi populaarikulttuurin viihteeksi vaan elää osana modernia globalisoituvaa mytologiaa.

Aiheen jatko

Kryptidin tutkiminen tarjoaa kiehtovan näkökulman modernin kansanperinteen ja kulttuurihistorian risteykseen. Aiheen ydin ei ole pikaisten vastausten löytäminen. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta yhden modernin ilmiön monikerroksiseen sisältöön. Aihetta voi syventää suomalaisten folkloristien ja uskontotieteilijöiden teosten kautta. Kotimaisten kirjoittajien työ tarjoaa hyvän lähtökohdan. Benjamin Radfordin Tracking the Chupacabra 2011 on klassinen kriittinen lähde. Lauren Derbyn akateemiset artikkelit täydentävät kulttuurihistoriallista pohjaa. Säännöllinen lukeminen sekä kannattaja- että skeptisestä kirjallisuudesta rakentaa hyvää pohjaa. Aiheen syvempi ulottuvuus avautuu vuosien aikana. Oma kysymys aiheen henkilökohtaisesta merkityksestä voi joskus jäädä askarruttamaan. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi avata uusia näkökulmia oman pohdinnan jäsentämiseen.