EMF-mittarit ja aaveiden etsintä

Kädessä pidettävä mittari näyttää sähkömagneettisen kentän voimakkuuden lukuna. EMF-mittari on alun perin sähköasentajan ja kuntotutkijan väline. Televisiosarjat nostivat sen 2000-luvulla aavemetsästyksen tunnuskuvaksi. Suosituin malli mittaa vain yhtä suuntaa, eikä siinä ole suojausta häiriöitä vastaan. Havainnot selittyvät useimmiten johdotuksella, laitteilla ja radiotaajuisilla lähetyksillä. Laite ei erottele kentän lähdettä millään tavalla. Tutkimuksessa on selvitetty, voivatko voimakkaat kentät aiheuttaa läsnäolon tunteen. Toistokokeet eivät tukeneet ajatusta, ja infraääni tarjosi toisen mitattavan selityksen. Kunnollinen mittaus alkaa aina vertailuarvoista ja koko rakennuksen kartoituksesta.

Milligaussit ja mikroteslat

Mittari reagoi sähköiseen ja magneettiseen kenttään. EMF-mittari on suomeksi sähkömagneettisen kentän mittari, ja se näyttää kentän voimakkuuden lukuna. Yksikkönä käytetään milligaussia tai mikroteslaa, ja lukemat vaihtelevat paikan mukaan. Tavallisimmat laitteet mittaavat verkkovirran taajuutta, joka on meillä 50 hertsiä. Radiotaajuuksille on omat mittarinsa, koska ilmiöt ovat eri suuruusluokkaa. Halvat laitteet mittaavat vain yhtä suuntaa, kun taas paremmat mittaavat kolmea akselia yhtä aikaa. Laitteesta tuli väline, jonka avulla paranormaali haluttiin muuttaa mittaustulokseksi. Hinnat vaihtelevat suuresti. Lukema kertoo silti vain kentän voimakkuudesta.

Sähköasentajan työkalu

Alkuperäinen käyttötarkoitus on tekninen. Sähköasentajat etsivät mittarilla vikoja johdotuksesta ja tarkistavat maadoituksia. Rakennusten kuntotutkimuksissa selvitetään, kuinka voimakkaita kenttiä muuntamot ja nousujohdot aiheuttavat. Työsuojelussa mitataan altistumista koneiden ja hitsauslaitteiden lähellä. Kodin puolella mittarilla voi katsoa, kuinka kauas jääkaapin tai lattialämmityksen kenttä ulottuu. Teknisessä käytössä paranormaali ei tule mieleenkään, koska tulkinta on suoraviivaista. Viranomaiset julkaisevat raja-arvoja, joihin tuloksia verrataan. Tulokset kirjataan pöytäkirjaan vertailua varten. Lukemat asettuvat asunnoissa yleensä hyvin pieniksi.

Televisiosarjat ja halpa mittari

Ohjelmat tekivät laitteesta kuuluisan. Yhdysvaltalaiset aavemetsästyssarjat alkoivat 2000-luvun alussa, ja niissä mittari näkyi lähes joka jaksossa. Suosituimmaksi nousi pieni malli, jossa on viisi valoa ja yksi mittaussuunta. Laitetta myytiin alun perin sähköasennusten tarkistamiseen, mutta sarjat tekivät siitä aaveiden etsijän tunnuksen. Valot syttyvät herkästi, mikä näyttää televisiossa vakuuttavalta. Ammattilaiset ovat arvostelleet mallia, koska siitä puuttuu suojaus ja se reagoi radiopuhelimiin. Käsi ja keho vaikuttavat lukemaan liikkeen aikana. Kuvaustilanne lisää vaikutelmaa entisestään. Sarjojen myötä laite levisi harrastajien käyttöön kaikkialle.

Johdot, laitteet ja radio

Lukemat selittyvät useimmiten arkisesti. Seinien sisällä kulkevat johdot muodostavat kentän, joka voimistuu kytkinten ja sulaketaulun lähellä. Loisteputket, muuntajat ja vanhat televisiot tuottavat selviä lukemia parin metrin säteellä. Lattialämmityskaapelit ovat meillä yleisiä, ja ne näkyvät mittarissa koko lattian alalta. Matkapuhelin, langaton verkko ja radiopuhelin nostavat lukemaa hetkessä. Ikkunan läpi tuleva radiosignaali voimistuu kaupungeissa. Suojaamaton laite reagoi myös staattiseen sähköön ja lämpötilan muutoksiin. Tyhjenevä paristo aiheuttaa omat harhalukemansa. Vanhoissa rakennuksissa johdotus on usein puutteellinen, mikä selittää voimakkaat kentät.

Kentät, aivot ja infraääni

Tutkimuksessa on kokeiltu myös toista suuntaa. Kanadalainen tutkija esitti 1980-luvulla, että voimakkaat ja monimutkaiset magneettikentät voisivat vaikuttaa ohimolohkoon. Koehenkilöille asetettiin kypärä, jolla kenttää vaihdeltiin, ja osa kertoi läsnäolon tunteesta. Ruotsalainen tutkimusryhmä toisti kokeen vuonna 2005 tarkemmilla järjestelyillä. Tulos ei toistunut, ja kokemukset selittyivät odotuksilla ja henkilön taipumuksilla. Toinen mitattava selitys löytyi infraäänestä, jota ihminen ei kuule. Brittiläinen insinööri havaitsi työhuoneessaan 19 hertsin seisovan aallon, joka aiheutti kylmyyden tunnetta ja näköharhoja. Syyksi paljastui tuuletin, ja ilmiö loppui sen korjaamiseen.

Kunnollinen mittaus

Huolellinen mittaus alkaa vertailuarvoista. Ensin kierretään koko rakennus ja kirjataan lukemat jokaisesta huoneesta normaalitilanteessa. Sen jälkeen kaikki laitteet sammutetaan ja sama kierros toistetaan. Vasta näiden jälkeen yksittäinen poikkeama tarkoittaa jotakin. Mittarin tulee olla kolmiakselinen ja mieluiten tallentava, jotta lukemat voi tarkistaa jälkikäteen. Puhelimet on syytä jättää toiseen huoneeseen. Meillä säteilyturvaviranomainen ja sähköturvallisuudesta vastaava virasto julkaisevat ohjeita ja raja-arvoja. Muistiinpanot kannattaa päivätä huolella. Kriittiset kirjoitukset löytyvät alan omista julkaisuista.

Oman kodin kartoitus

Kierrä oma kotisi läpi järjestelmällisesti ja kirjaa lukemat muistiin. Etsi ensin sulaketaulu, jääkaappi ja lattialämmitys, koska niistä löytyy varmasti kenttää. Sammuta laitteet yksi kerrallaan ja katso, mikä lukema muuttuu. Sähköturvallisuudesta kertovat ohjeet selittävät, mitkä arvot ovat asunnoissa tavallisia. Jos lukemat ovat poikkeuksellisen suuria, kannattaa soittaa sähköasentajalle eikä tutkijalle. Moni haluaa puhua kokemuksistaan jonkun kanssa, ja silloin puhelimessa kuultu meedion arvio voi jäsentää tilannetta. Vertailu naapurihuoneistoon auttaa hahmottamaan tavallisen tason. Kokemus ja mittaus kannattaa pitää erillään toisistaan.