Anubis ja kuolleiden valtakunta

Sakaalipäinen hahmo kumartuu vainajan ylle hämärässä hautakammiossa valvoen tarkasti muumiointia. Anubis on yksi muinaisen Egyptin kaikkein vanhimmista ja tärkeimmistä jumalista. Hän oli kuolleiden, muumioinnin ja hautojen jumala sekä koko tuonpuoleisen vartija. Anubis kuvattiin tavallisesti sakaalina tai miehenä, jolla oli musta sakaalin pää. Hänen tunnetuin tehtävänsä liittyi vainajan sydämen punnitsemiseen tuonpuoleisessa maailmassa. Anubis myös opasti kuolleiden sielut elävien maailmasta kohti tuonpuoleista. Myöhemmin Osiris nousi kuolleiden pääjumalaksi, ja Anubiksesta tuli ennen kaikkea hautojen suojelija. Seuraavaksi avautuu, kuka Anubis oikein oli ja mihin hänen monet tehtävänsä liittyivät.

Kuolleiden jumala

Muinaisen Egyptin jumalmaailma oli täynnä värikkäitä ja hyvin voimakkaita hahmoja. Yksi kaikkein vanhimmista ja tärkeimmistä heistä oli kuolleiden jumala Anubis. Hänen vastuullaan olivat kuolema, muumiointi, haudat ja koko laaja tuonpuoleinen maailma. Tällainen jumaluus kuuluu hyvin luontevasti aihepiiriin uskonto ja mytologia, jossa kuolemaa ja sen jälkeistä elämää käsitellään monin eri tavoin. Egyptin kielellä hänen nimensä oli Anpu tai Inpu hieman eri muodoissa. Häntä palvottiin hyvin laajasti kaikkialla muinaisessa Egyptissä jo hyvin varhain. Anubis nähtiin ennen kaikkea vainajien tärkeänä suojelijana ja luotettavana oppaana. Tästä lähtökohdasta avautuu, millaisena hänet tavallisesti oikein kuvattiin taiteessa.

Sakaalin hahmossa

Anubis on helppo tunnistaa hänelle hyvin tyypillisestä ja tunnetusta ulkomuodosta. Hänet kuvattiin joko mustana sakaalina tai miehenä, jolla oli mustan sakaalin pää. Yhteys sakaaliin syntyi näiden eläinten liikkumisesta hautausmaiden lähellä öisin. Tällainen eläinhahmoinen jumaluus on aihepiirissä uskonto ja mytologia hyvin yleinen ja helposti tunnistettava piirre kaikkialla. Anubiksen musta väri ei ollut mikään sattuma vaan täynnä syvää symboliikkaa. Se muistutti sekä muumioidun ruumiin väristä että Niilin mustasta ja hedelmällisestä mullasta. Näin musta väri kuvasi samalla myös uudestisyntymistä ja jatkuvaa uudistumista. Ulkomuodon takaa avautuu Anubiksen kaikkein tärkein ja tunnetuin tehtävä tuonpuoleisessa.

Sydämen punnitseminen

Anubiksen kaikkein kuuluisin tehtävä liittyi juuri vainajan tuomion hetkeen. Tämä hyvin merkittävä hetki tapahtui niin sanotussa kahden totuuden salissa tuonpuoleisessa. Siellä vainajan sydän asetettiin suurelle ja hyvin tarkalle vaa'alle punnittavaksi. Sydäntä punnittiin totuuden jumalattaren Maatin keveää ja pientä höyhentä vastaan. Anubiksen tehtävänä oli huolehtia itse punnituksen suorittamisesta ja vaa'an tasapainosta. Viisauden jumala Thot puolestaan kirjasi tarkasti punnituksen lopullisen tuloksen ylös. Jos sydän oli höyhenen tavoin kevyt, sielu pääsi onnellisesti tuonpuoleiseen elämään. Raskaan ja synteihin painuneen sydämen kohtalo oli kuitenkin aivan toisenlainen ja hyvin pelottava.

Ammutin uhka

Kevyt sydän merkitsi vainajalle onnellista pääsyä ikuiseen elämään tuonpuoleisessa. Raskas sydän puolestaan tarkoitti sitä, että ihminen oli elänyt väärin oman elämänsä aikana. Tällaista raskasta sydäntä odotti salissa hirviömäinen ja hyvin pelottava olento nimeltä Ammut. Ammut oli pelottava sekoitus krokotiilia, leijonaa ja suurta virtahepoa. Jos sydän painoi liikaa, Ammut nielaisi sen välittömästi ja kokonaan pois. Tämä tarkoitti vainajalle lopullista tuhoa ja koko tuonpuoleisen elämän lopullista loppua. Punnitus oli siis egyptiläisille erittäin vakava ja hyvin tärkeä tapahtuma, jota pelättiin. Juuri tähän tärkeään tuomioon Anubis johdatti vainajien sielut pitkällä ja vaarallisella matkallaan.

Sielujen opas

Anubiksella oli hyvin tärkeä rooli jo ennen itse tuomion suurta ja ratkaisevaa hetkeä. Häntä pidettiin nimittäin vainajien luotettavana oppaana pitkällä matkalla kohti tuonpuoleista. Hän johdatti kuolleiden sielut elävien maailmasta alas manalaan aina turvallisesti perille. Tämän vuoksi häntä kutsuttiin joskus läntisten asukkaiden eturivin nimellä. Kuolleet nimittäin haudattiin tavallisesti Niilin läntiselle rannalle aavikolle. Anubis myös suojeli hautoja ja itse vainajia kaikelta mahdolliselta pahalta. Hän varjeli ruumiita esimerkiksi nälkäisiltä haaskaeläimiltä ja hautojen häväistykseltä. Tämän tärkeän suojelevan roolin ohella hän liittyi hyvin läheisesti myös itse muumioinnin vanhaan taitoon.

Muumioinnin valvoja

Anubis tunnettiin ennen kaikkea myös itse muumioinnin vaativan taidon jumalana. Häntä kutsuttiin juuri sen vuoksi nimellä, joka tarkoitti palsamointipaikalla olevaa jumalaa. Muumiointi oli egyptiläisille äärimmäisen tärkeä ja hyvin pyhä toimitus heille. Vainajan ruumis piti säilöä hyvin huolellisesti tulevaa tuonpuoleista elämää varten. Itse muumiointiseremoniassa oli usein läsnä pappi tumma sakaalinaamio päässään. Tämä naamiota kantava pappi edusti koko seremoniassa juuri jumala Anubista itseään. Näin jumala Anubis oli symbolisesti aina läsnä jokaisessa tärkeässä muumioinnissa muinaisessa Egyptissä. Näistä aineksista on hyvä koota lopuksi yhteen, kuka Anubis oikein oli ja mitä hän aikanaan edusti.

Vainajien vartijan perintö

Anubis oli yksi muinaisen Egyptin vanhimmista ja tärkeimmistä jumalista, jonka vastuualueena olivat kuolema, muumiointi, haudat ja tuonpuoleinen. Hänet kuvattiin sakaalina tai sakaalipäisenä miehenä, ja hänen mustalla värillään oli syvä yhteys sekä muumiointiin että uudestisyntymiseen. Anubiksen tunnetuin tehtävä oli vainajan sydämen punnitseminen totuuden höyhentä vastaan, ja hän myös opasti sielut tuonpuoleiseen sekä valvoi muumiointia. Myöhemmin Osiris nousi kuolleiden pääjumalaksi, mutta Anubis säilyi hautojen suojelijana ja hautarituaalien valvojana. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa tutustua suomeksi ilmestyneeseen Egyptin mytologiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Anubiksen hahmoon voi tutustua myös monissa museoissa esillä olevien egyptiläisten esineiden kautta. Olipa kyse aiheen kiehtovuudesta tai laajemmasta kiinnostuksesta mytologiaan, avoin mieli vie pisimmälle.