Aromaterapia ja eteeristen öljyjen voima

Tuoksu voi palauttaa mieleen lapsuuden kesän tai rauhoittaa kiireisen illan muutamassa sekunnissa. Tähän ilmiöön perustuu menetelmä, jossa kasveista tislattuja öljyjä käytetään hyvinvoinnin tukena. Aromaterapia sai nimensä 1930-luvulla, mutta tuoksuvia kasveja on hyödynnetty jo muinaisessa Egyptissä. Öljyt valmistetaan tislaamalla tai puristamalla kukista, lehdistä, kuoresta ja pihkasta. Niitä käytetään hengittämällä, hieronnassa, kylvyissä ja jopa saunan löylyissä. Jokaisella öljyllä on oma luonteensa, ja perinne liittää niihin rauhoittavia tai virkistäviä ominaisuuksia. Tutkimustieto on osin vielä vähäistä, mutta hajuaistin yhteys tunteisiin on kiistaton. Oikein käytettynä tuoksut tuovat arkeen hetken, joka on kokonaan oma.

Kasvien tuoksu hyvinvoinnin tukena

Pieni lasipullo, jossa on muutama millilitra kirkasta öljyä, voi sisältää satojen kukkien tuoksun. Aromaterapia on menetelmä, jossa kasveista eristettyjä eteerisiä öljyjä käytetään mielen ja kehon hyvinvoinnin tukemiseen. Öljyjä hengitetään, hierotaan iholle laimennettuina tai lisätään kylpyveteen. Menetelmää käytetään rentoutumiseen, unen tukemiseen ja mielialan kohentamiseen. Öljyt ovat kasvien omia suoja- ja houkutusaineita, joilla ne torjuvat tuholaisia tai houkuttelevat pölyttäjiä. Sitä ei pidetä lääketieteellisenä hoitona, vaan se kuuluu laajaan kenttään, jota kutsutaan nimellä vaihtoehtoinen lääketiede. Monessa maassa sitä hyödynnetään myös kylpylöissä ja hierontahoitoloissa. Nimi on varsin tuore, mutta tuoksuvien kasvien käyttö ulottuu kauas historiaan.

Egyptistä Ranskan laboratorioon

Muinaiset egyptiläiset käyttivät hartseja, kuten mirhaa ja suitsuketta, uskonnollisissa menoissa ja vainajien palsamoinnissa. Kreikkalaiset ja roomalaiset sekoittivat tuoksuvia kasveja öljyihin ja kylpyveteen. Persialainen lääkäri Avicenna kehitti 1000-luvulla tislausmenetelmää, jolla ruusuista saatiin eteeristä öljyä. Nykyisen nimensä menetelmä sai ranskalaiselta kemistiltä René-Maurice Gattefossélta. Hän kertoi polttaneensa kätensä laboratoriossa ja huomanneensa laventeliöljyn edistävän paranemista. Hänen kirjansa ilmestyi vuonna 1937, jolloin vaihtoehtoinen lääketiede alkoi kiinnostaa yhä useampia eurooppalaisia. Myöhemmin lääkäri Jean Valnet ja kosmetologi Marguerite Maury levittivät menetelmää laajemmin. Öljyjen valmistaminen on kuitenkin taito, joka vaatii aikaa ja suuria määriä kasveja.

Tislattua ja puristettua

Useimmat eteeriset öljyt valmistetaan höyrytislaamalla. Kasvinosat asetetaan säiliöön, jonka läpi johdetaan kuumaa vesihöyryä. Höyry irrottaa kasvista haihtuvat yhdisteet, ja jäähtyessään öljy erottuu vedestä omaksi kerrokseksi. Sitrushedelmien öljyt saadaan sen sijaan puristamalla kuoresta. Joidenkin kasvien öljy on poikkeuksellisen kallisarvoista, sillä yhteen kiloon ruusuöljyä tarvitaan tuhansia kiloja terälehtiä. Laadukkaan öljyn pakkauksessa kerrotaan kasvin latinankielinen nimi, käytetty kasvinosa ja alkuperämaa. Synteettisillä hajusteilla ei ole samoja ominaisuuksia kuin aidoilla öljyillä. Öljyt säilytetään tummissa lasipulloissa viileässä, koska valo ja lämpö heikentävät niitä. Valmis öljy on hyvin väkevää, joten sen käytössä on omat tapansa.

Hengittäen, hieroen ja saunoen

Yksinkertaisin keino on tuoksun hengittäminen. Muutama tippa öljyä laitetaan haihduttimeen, kuumaan veteen tai nenäliinalle. Hieronnassa eteeristä öljyä laimennetaan kantajaöljyyn, kuten manteli-, jojoba- tai auringonkukkaöljyyn. Tavallinen laimennus on muutama tippa ruokalusikalliseen kantajaöljyä. Kylpyyn öljy kannattaa sekoittaa ensin maitoon, suolaan tai kantajaöljyyn, jotta se jakautuu veteen tasaisesti. Tuoksun voi lisätä myös lämpimään kääreeseen, joka asetetaan esimerkiksi niskalle. Suomalaisille luonteva tapa on lisätä tippa eukalyptus- tai kuusiöljyä löylyveteen. Kostea lämpö levittää tuoksun nopeasti koko saunaan. Aluksi kannattaa käyttää pieniä määriä, sillä voimakas tuoksu voi tuntua nopeasti liialliselta. Menetelmästä riippumatta kaikki alkaa sopivan öljyn valinnasta.

Laventelista kuuseen

Laventeli on suosituimpia öljyjä, ja sitä käytetään perinteisesti rentoutumiseen ja unen tukemiseen. Piparminttu tuntuu viilentävältä ja virkistävältä, ja sitä hengitetään usein väsymyksen tai päänsäryn hetkillä. Eukalyptus ja teepuu liitetään raikkaaseen ilmaan ja puhtauteen. Sitruuna ja appelsiini ovat iloisia tuoksuja, joiden sanotaan kohentavan mielialaa. Kamomilla on lempeä ja rauhoittava, ja sitä käytetään usein herkälle iholle. Pohjoisessa ilmastossa kuusen, männyn ja katajan öljyt tuovat mieleen metsän ja kirpeän talvipäivän. Monet kokoavat itselleen pienen valikoiman, johon kuuluu sekä rauhoittavia että virkistäviä tuoksuja. Kiinnostus öljyjen vaikutuksiin on kasvanut myös tutkimuksen puolella.

Tutkimus ja turvallinen käyttö

Hajuaisti on poikkeuksellinen, sillä hajuviestit kulkevat suoraan aivojen tunteita ja muistia käsitteleville alueille. Tämä selittää, miksi tuoksu voi muuttaa mielialaa niin nopeasti. Muutamat tutkimukset viittaavat siihen, että laventelin tuoksu voi lievittää jännitystä. Näyttö on silti monilta osin vähäistä, eikä öljyjä tule käyttää lääkärin hoidon korvikkeena. Eteerisiä öljyjä ei laiteta iholle laimentamattomina eikä niitä nautita suun kautta. Raskaana olevien, pienten lasten ja lemmikkien kohdalla tarvitaan erityistä varovaisuutta. Esimerkiksi kissoille monet öljyt ovat haitallisia. Sitrusöljyt voivat herkistää ihoa auringonvalolle. Kun perusasiat ovat hallussa, tuoksujen maailma on turvallinen ja antoisa.

Oma tuoksuhetki arkeen

Eteeriset öljyt tarjoavat yksinkertaisen tavan pysähtyä, rentoutua tai virkistyä keskellä tavallista päivää. Aromaterapia toimii parhaiten, kun sen käyttöön suhtautuu pitkäjänteisesti ja kuunnellen omaa kehoa. Aloittaa kannattaa kahdella tai kolmella öljyllä, esimerkiksi laventelilla, piparmintulla ja kuusella. Ostaessa on hyvä tarkistaa, että pakkauksessa on kasvin latinankielinen nimi ja tieto puhtaudesta. Syvempää tietoa saa suomenkielisistä eteerisiä öljyjä käsittelevistä kirjoista ja aromaterapeuttien järjestämiltä kursseilta. Koulutettu aromaterapeutti osaa koota yksilöllisen sekoituksen ja neuvoa oikeissa laimennoksissa. Moni sekoittaa itselleen myös oman hierontaöljyn iltahetkiä varten. Pieni tuoksupullo yöpöydällä tai saunan löylyvedessä voi tulla rakkaaksi tavaksi.