Poseidon, meren ja maanjäristysten jumala

Aaltojen pauhu, vapiseva maa ja vaahtopäinen meri olivat kreikkalaisille merkkejä yhden jumalan läsnäolosta. Poseidon hallitsi meriä, maanjäristyksiä ja hevosia, ja hänen kolmikärkensä tunnetaan yhä kaikkialla. Hän sai valtakuntansa arvalla veljiensä Zeuksen ja Hadeksen kanssa. Tarut kertovat hänen kilpailustaan Athenan kanssa ja vihasta, joka viivästytti Odysseuksen kotiinpaluuta vuosikausia. Merimiehet uhrasivat hänelle ennen matkaa, ja Sounionin niemen temppeli on yhä vaikuttava näky. Suomalaiselle lukijalle tuttu vertailukohta löytyy Kalevalan Ahdista. Nykyään meren jumala nähdään usein vertauskuvana tunteiden syvyydelle. Hänen tarinansa näyttää, miten ihminen on aina yrittänyt ymmärtää luonnon arvaamatonta voimaa.

Meren valtias ja kolmikärki

Kreikkalaisten jumalten joukossa harva oli yhtä arvaamaton kuin meren valtias. Poseidon oli meren, maanjäristysten ja hevosten jumala sekä yksi Olympoksen 12 suuresta jumalasta. Hänen tunnusmerkkinsä oli kolmikärki, jolla hän pystyi nostattamaan myrskyjä ja halkaisemaan kallioita. Zeus ja Hades olivat hänen veljiään, ja yhdessä he hallitsivat koko tunnettua maailmaa. Taiteessa hänet kuvattiin parrakkaana ja lihaksikkaana miehenä, jonka katse oli yhtä myrskyinen kuin meri. Kreikka on täynnä saaria, lahtia ja niemiä, joten meri oli osa jokaisen arkea. Merellä elävälle kansalle hän oli yhtä aikaa suojelija ja uhka. Kreikkalainen uskonto ja mytologia kertovat hänestä tarinoita, joissa luonnonvoimat saavat kasvot ja luonteen. Jako kolmen veljen kesken tehtiin arvalla, ja se ratkaisi meren jumalan kohtalon.

Maailman jako veljesten kesken

Kun veljekset olivat voittaneet isänsä Kronoksen, he heittivät arpaa valtakunnista. Zeus sai taivaan, Hades manalan ja Poseidon meret, kun taas maa ja Olympos jäivät yhteisiksi. Meren jumala rakensi palatsinsa aaltojen alle, ja tarujen mukaan se kimmelsi kullasta ja korallista. Hän liikkui vaunuilla, joita vetivät pronssikavioiset hevoset. Meren eläimet nousivat pintaan, kun hän kiisi ohi. Kalastajat kertoivat nähneensä hänen vaunujensa vanan kirkkaana valojuovana aaltojen päällä. Hänen puolisonsa oli merinymfi Amfitrite, ja heidän poikansa Triton puhalsi simpukkatorveen. Näiden kuvien ansiosta antiikin uskonto ja mytologia ovat yhä elävää perintöä taiteessa. Meren lisäksi hänen valtaansa kuuluivat myös hevoset ja maan liikkeet.

Hevoset ja maanjäristykset

Tarujen mukaan meren jumala loi ensimmäisen hevosen iskemällä kolmikärkensä kallioon. Kreikkalaiset kutsuivat häntä myös nimellä “Enosikhthon”, joka tarkoittaa maan järisyttäjää. Hevosiin liitetty voima ja meren aallot muistuttivat kreikkalaisia toisistaan, sillä vaahtopäät näyttivät laukkaavilta harjoilta. Kun maa vapisi, ihmiset uskoivat jumalan olevan vihainen. Tunnettu tarina kertoo kilpailusta Athenan kanssa Attikan suojelijuudesta. Meren jumala iski kallioon lähteen, mutta sen vesi oli suolaista. Athena lahjoitti oliivipuun, ja kaupunkilaiset valitsivat hänet suojelijakseen. Siksi kaupunki sai nimekseen Ateena. Tarun mukaan suolainen lähde pulppusi Akropoliilla vielä vuosisatoja myöhemmin. Tappio ei jäänyt jumalalle ainoaksi, ja hänen kiivas luonteensa tuli tutuksi monelle kuolevaiselle.

Odysseuksen pitkä kotimatka

Kuuluisin esimerkki löytyy Homeroksen eepoksesta “Odysseia”. Paluumatkallaan Troijasta Odysseus sokaisi kyklooppi Polyfemoksen, joka oli meren jumalan poika. Polyfemos rukoili isäänsä kostamaan, ja meren jumala kuuli poikansa pyynnön. Raivostunut isä nostatti myrskyjä ja esti sankarin kotiinpaluun 10 vuoden ajan. Odysseus haaksirikkoutui, menetti miehistönsä ja harhaili saarelta toiselle. Hänen matkansa kulki noitien, seireenien ja hirviöiden ohi, ja jokainen vaara johtui samasta vihasta. Vasta muiden jumalten väliintulo päästi hänet lopulta Ithakaan. Kertomus näyttää, miten kreikkalaiset ymmärsivät meren, joka oli sekä elämän lähde että hengenvaara. Ei ihme, että merenkulkijat tekivät kaikkensa pitääkseen jumalan suosiollisena.

Temppelit, uhrit ja Ahti

Merimiehet uhrasivat ennen matkaa härkiä ja hevosia, ja joskus uhrit upotettiin suoraan mereen. Sounionin niemellä Attikan kärjessä kohoavat yhä hänen temppelinsä rauniot, jotka rakennettiin noin 440 eaa. Valkoiset pylväät näkyvät kauas merelle, ja auringonlasku niemellä houkuttelee matkailijoita joka ilta. Korintin kannaksella pidettiin hänen kunniakseen Isthmian kisat, jotka olivat olympialaisten jälkeen arvostetuimpia. Laivoille annettiin suojelevia nimiä, ja keulaan kiinnitettiin pieniä jumalankuvia. Roomalaiset yhdistivät hänet omaan Neptunukseensa. Myös Suomen kansanuskossa oli oma meren valtiaansa, Ahti, josta Kalevalan runot laulavat. Meren jumalan perintö näkyy kuitenkin myös nykyajan henkisyydessä.

Meren voima nykyhenkisyydessä

Monet näkevät meren jumalassa vertauskuvan tunteiden syvyydelle ja arvaamattomuudelle. Tyyni pinta voi kätkeä alleen myrskyn, aivan kuten ihmisen mieli. Astrologiassa hänen roomalaisen vastineensa mukaan nimetty Neptunus-planeetta liitetään unelmiin, intuitioon ja mielikuvitukseen. Planeetta löydettiin vuonna 1846, ja se yhdistetään kalojen merkkiin. Vesielementti symboloi monissa henkisissä perinteissä puhdistumista, tunteita ja intuitiota. Moni meditoi meren rannalla ja kuvittelee aaltojen huuhtovan huolet pois. Aaltojen rytmin kuunteleminen rauhoittaa hermostoa ja auttaa kohtaamaan omat syvät tunteet. Simpukat kotialttarilla tai suolainen kylpy ovat tapoja kunnioittaa meren voimaa. Poseidon muistuttaa, että voima ja herkkyys kulkevat usein käsi kädessä.

Poseidon ja mielen myrskyt

Meren, maanjäristysten ja hevosten valtias kuvaa luonnon voimaa, jota ihminen ei voi koskaan täysin hallita. Poseidon on samalla yksi kreikkalaisen tarumaailman inhimillisimmistä jumalista. Hänen vihansa ja ylpeytensä tuntuvat tutuilta. Tarinoihin pääsee parhaiten käsiksi Otto Mannisen suomentaman “Odysseian” kautta. Sounionin niemellä vierailu tai Kalevalan Ahti-runojen lukeminen syventävät kokemusta. Tunteet voivat kuitenkin nousta kuin myrsky, ja silloin selkeys katoaa. Moni pohtii, mihin suuntaan elämä on menossa, kun pinnan alla kuohuu. Psyykkinen ohjaus puhelimessa voi auttaa näkemään aaltojen läpi. Intuitiivinen neuvonantaja kuuntelee ja auttaa löytämään tyynen kohdan myrskyn keskeltä. Merimiesten tavoin jokainen tarvitsee joskus suunnan, jota seurata.