Mahabharata ja suuri eepos

Kaksi sukuhaaraa valmistautuu suureen taisteluun, ja koko Intian kohtalo näyttää lepäävän yhden ainoan sodan varassa. Mahabharata on yksi Intian kahdesta suuresta ja hyvin kuuluisasta eepoksesta. Se on samalla yksi hindulaisuuden kaikkein keskeisimmistä pyhistä teksteistä. Eepos on aivan valtava, sillä se on yksi koko maailman pisimmistä kirjoista. Sen keskeinen tarina kertoo suuresta sodasta kahden sukuhaaran välillä. Nämä sukuhaarat olivat viisi Pandava-veljestä ja sata Kaurava-veljestä. Eepokseen sisältyy myös hyvin kuuluisa opetusruno nimeltään Bhagavad Gita. Siinä jumala Krishna opettaa soturi Arjunaa juuri ennen suurta taistelua. Seuraavaksi avautuu, mistä Mahabharatassa oikein on kysymys.

Intian suuri eepos

Intialla on kaksi suurta ja hyvin kuuluisaa muinaista eeposta. Toinen näistä kahdesta suuresta eepoksesta on nimeltään mahtava Mahabharata. Se on samalla yksi hindulaisuuden kaikkein tärkeimmistä pyhistä teksteistä. Tällainen pyhä kertomus kuuluu luontevasti aihepiiriin uskonto ja mytologia, jossa suuret tarinat opettavat samalla myös monia tärkeitä elämänohjeita. Mahabharata on aivan valtavan pitkä ja hyvin laaja teos. Se on itse asiassa yksi koko maailman kaikkein pisimmistä kirjoista. Sen sanotaan olevan monta kertaa itse Raamattua laajempi teos. Eepoksen sanotaan syntyneen vähitellen hyvin pitkän ajan kuluessa. Tästä lähtökohdasta avautuu, mistä tämä suuri ja mahtava eepos oikein kertoo.

Kahden suvun taru

Mahabharatan keskeinen tarina kertoo kahden sukuhaaran suuresta riidasta. Nämä kaksi sukuhaaraa olivat oikeastaan keskenään serkuksia. Toinen haara olivat viisi urheaa ja rohkeaa Pandava-veljestä. Toinen haara taas olivat peräti sata Kaurava-veljestä. Tällaiset suuret sukutarinat ovat aihepiirissä uskonto ja mytologia hyvin keskeinen ja jatkuvasti toistuva aihe kaikkialla maailmassa. Sukuhaarat riitelivät keskenään Hastinapuran valtakunnan valtaistuimesta. Riita kärjistyi vähitellen yhä pahemmaksi monien vuosien kuluessa. Lopulta serkusten välille syttyi suuri ja hyvin tuhoisa sota. Juuri tähän suureen sotaan huipentuu koko eepoksen pitkä tarina. Sota muutti lopulta koko valtakunnan kohtalon.

Kurukshetran taistelu

Eepoksen huipentuma on kuuluisa ja suuri taistelu Kurukshetran tasangolla. Tähän valtavaan taisteluun osallistuivat lähes kaikki Intian kuninkaat. Kukin kuningas liittyi joko urheiden Pandavien tai Kauravien puolelle. Itse taistelu kesti kertomusten mukaan peräti kahdeksantoista pitkää päivää. Se oli hyvin verinen ja tuhoisa taistelu koko Intian kannalta. Lopulta viisi urheaa Pandava-veljestä voitti sukulaisensa Kauravat. Sodassa lähes kaikki Kauravat ja heidän kannattajansa tuhoutuivat lopulta. Näin hyvä voitti eepoksessa lopulta pahan tässä suuressa taistelussa. Voitto symboloi hindulaisuudessa selvästi hyvän voittoa pahasta. Taistelun jälkeen alkoi vähitellen aivan uusi ja rauhallisempi aika.

Bhagavad Gita

Ennen suurta taistelua eepokseen sisältyy yksi hyvin kuuluisa kohta. Tätä tärkeää osaa kutsutaan nimellä Bhagavad Gita eli Herran laulu. Se on yksi hindulaisuuden kaikkein tärkeimmistä pyhistä teksteistä. Bhagavad Gita on noin seitsemänsadan säkeen mittainen pyhä opetusruno. Siinä käydään pitkää keskustelua soturi Arjunan ja jumala Krishnan välillä. Arjuna epäröi, koska hänen oli taisteltava omia sukulaisiaan vastaan. Krishna toimi tuolloin Arjunan vaununajajana ja hyvin viisaana opettajana. Juuri tähän keskusteluun sisältyy monta syvällistä ja tärkeää elämänopetusta. Nämä opetukset ovat kiehtoneet lukijoita jo monien vuosituhansien ajan. Ne tarjoavat yhä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.

Krishnan opetukset

Bhagavad Gitassa jumala Krishna opettaa Arjunalle tärkeitä asioita koko elämästä. Krishna neuvoo Arjunaa täyttämään rohkeasti oman velvollisuutensa soturina. Tätä tärkeää velvollisuutta kutsutaan hindulaisuudessa nimellä dharma. Krishna opettaa toimimaan aina oikein takertumatta liikaa teon tuloksiin. Näin ihmisen tulisi tehdä oma osansa pyyteettömästi ja rauhallisesti. Krishna opettaa Arjunalle myös sielun kuolemattomuudesta ja syvästä hartaudesta. Nämä syvälliset opetukset ovat kiehtoneet ihmisiä aina meidän omiin päiviimme asti. Bhagavad Gita onkin yhä yksi maailman kaikkein luetuimmista pyhistä teksteistä. Se tarjoaa lohtua ja ohjausta hyvin monille eri ihmisille kaikkialla ympäri maailmaa.

Eepoksen opetukset

Mahabharata ei ole pelkkä kertomus suuresta sodasta ja vallasta. Se on samalla hyvin syvällinen tutkielma oikeasta ja väärästä elämästä. Eepos käsittelee laajasti velvollisuuden ja oikeudenmukaisuuden tärkeitä kysymyksiä. Se pohtii myös vaurauden, halun ja lopulta vapautumisen suuria teemoja. Näiden teemojen vuoksi eepoksesta tuli hinduille tärkeä moraalinen ohjekirja. Se tarjosi ihmisille tärkeitä ohjeita elämän vaikeisiin ja hankaliin valintoihin. Mahabharata on jaettu kaikkiaan peräti kahdeksaantoista eri kirjaan. Jokainen näistä kirjoista käsittelee omia tärkeitä teemojaan. Teos on siis paljon enemmän kuin pelkkä sotatarina. Näistä aineksista on hyvä koota lopuksi yhteen, mistä eepoksessa on kysymys.

Suuren eepoksen perintö

Mahabharata on yksi Intian kahdesta suuresta eepoksesta sekä yksi hindulaisuuden keskeisimmistä pyhistä teksteistä. Sen keskeinen tarina kertoo serkusten eli viiden Pandava-veljeksen ja sadan Kaurava-veljeksen välisestä valtataistelusta, joka huipentui suureen Kurukshetran taisteluun. Eepokseen sisältyy myös kuuluisa Bhagavad Gita, jossa jumala Krishna opettaa soturi Arjunalle velvollisuudesta, oikeasta toiminnasta ja sielun luonteesta. Näiden syvällisten opetusten vuoksi teoksesta tuli hinduille tärkeä moraalinen ohjekirja. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa tutustua suomeksi ilmestyneeseen intialaista mytologiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Mahabharatan tarinat ja opetukset elävät yhä myös nykyajan kirjoissa ja elokuvissa. Olipa kyse aiheen kiehtovuudesta tai laajemmasta kiinnostuksesta mytologiaan, avoin mieli vie pisimmälle.