Freya ja rakkauden jumalatar

Kahden kissan vetämät vaunut kiitävät taivaalla, ja niissä matkaa itse pohjoismaisen mytologian kaunein jumalatar. Freya on skandinaavisen mytologian rakkauden, kauneuden ja hedelmällisyyden mahtava jumalatar. Hän kuului vaaneiksi kutsuttuun toiseen jumalsukuun muinaisessa pohjolassa. Freyaa pidettiin kaikkein kauneimpana ja halutuimpana kaikista pohjolan jumalista. Hänen isänsä oli meren jumala Njord ja hänen veljensä hedelmällisyyden jumala Freyr. Freya tunnettiin myös kuuluisasta Brisingamen-kaulakorustaan ja kissojen vetämistä vaunuistaan. Yllättäen hän jakoi myös kaatuneet soturit yhdessä mahtavan ylijumala Odinin kanssa. Seuraavaksi avautuu, kuka Freya oikein oli ja millaisia tarinoita häneen liittyy.

Rakkauden ja kauneuden jumalatar

Pohjoismaisessa mytologiassa oli monta jumalatarta, mutta yksi heistä loisti kirkkaasti ylitse muiden. Tämä jumalatar oli kauneuden ja rakkauden jumalatar nimeltään Freya. Häntä pidettiin kaikkien jumalten joukossa kaikkein kauneimpana hahmona. Tällainen rakkauden jumalatar kuuluu luontevasti aihepiiriin uskonto ja mytologia, jossa rakkaus ja kauneus saavat hyvin usein oman jumalattarensa. Freya oli myös hedelmällisyyden, kullan ja jopa taikuuden mahtava jumalatar. Häntä pidettiin viikinkiaikaan kaikkein halutuimpana kaikista jumalattarista. Freyan uskottiin tuovan tyydytystä rakkauteen ja kasvattavan viljavat sadot. Tästä lähtökohdasta avautuu, mihin sukuun tämä kaunis jumalatar oikein kuului.

Vaanien tytär

Freyan tausta liittyy suoraan pohjoismaisen mytologian toiseen jumalsukuun. Hän kuului aasojen sijasta vaaneiksi kutsuttuun hedelmällisyyden jumalsukuun. Juuri siksi häntä kutsuttiin myös kauniilla arvonimellä Vanadis eli vaanien jumalatar. Tällaiset laajat ja mahtavat jumalsuvut ovat aihepiirissä uskonto ja mytologia hyvin keskeinen ja jatkuvasti toistuva aihe kaikkialla maailmassa. Freyan isä oli meren ja vaurauden jumala Njord kaukaisesta pohjolasta. Hänen kaksoisveljensä oli puolestaan hedelmällisyyden jumala Freyr itse. Freya oli naimisissa salaperäisen ja arvoituksellisen Od-nimisen jumalan kanssa. Juuri tähän kadonneeseen puolisoon liittyy yksi Freyan kaikkein kauneimmista tarinoista.

Kadonnut puoliso

Freyan monista tarinoista koskettavin kertoo hänen kadonneesta rakkaasta puolisostaan. Hänen rakas miehensä Od lähti eräänä päivänä yllättäen pois pitkälle matkalle. Od katosi täysin tuntemattomasta syystä, eikä palannut enää koskaan takaisin kotiin. Suruissaan Freya lähti itse etsimään kadonnutta rakasta puolisoaan kaikkialta. Jumalatar vaelsi väsymättä ympäri koko laajaa maailmankaikkeutta etsien miestään. Matkallaan hän itki katkerasti kaipauksen ja syvän surun kyyneleitä. Freyan kyynelten uskottiin muuttuvan puhtaaksi ja kimaltavaksi punaiseksi kullaksi. Näiden kyynelten ajateltiin myös symboloivan sateen tuomaa hedelmällisyyttä maahan. Tarina yhdistää näin surun ja luonnon hedelmällisyyden kauniisti toisiinsa.

Brisingamenin kaulakoru

Freyan tunnetuin ja kaikkein kuuluisin esine oli hänen upea Brisingamen-kaulakorunsa. Tämä hieno kaulakoru oli aivan tarunhohtoinen ja häikäisevän kaunis kultainen koru. Sen kerrotaan olleen taitavien kääpiöiden takoma hyvin arvokas ja upea aarre. Kaulakoru oli tärkeä osa Freyan tunnistettavaa ja hyvin loisteliasta ulkomuotoa. Freyalla oli myös maaginen viitta, joka oli tehty kokonaan haukan sulista. Tämän taikaviitan avulla hän saattoi halutessaan muuttua lentäväksi haukaksi. Nämä maagiset esineet kuuluivat olennaisesti kauneuden jumalattaren hahmoon ja moniin tarinoihin. Freyan tunnusmerkkeihin liittyi myös hänen hyvin erikoinen ja tunnettu kulkuneuvonsa, josta kerrotaan seuraavaksi lisää.

Kissojen vaunut

Freyalla oli kaikista jumalista kaikkein erikoisin ja tunnetuin oma kulkuneuvo. Hän matkusti komeilla vaunuilla, joita vetivät peräti kaksi suurta kissaa. Nämä kissat kuvattiin usein väriltään joko harmaiksi tai kokomustiksi. Kissojen vetämät vaunut olivat Freyan hyvin tunnistettava ja ainutlaatuinen tunnusmerkki. Vaunujen lisäksi Freyaan liitettiin myös Hildesvini-niminen suuri villisika. Freya myös opetti seidr-nimisen ikivanhan taikuuden itse mahtavalle ylijumala Odinille. Näin hän oli vahvasti myös taikuuteen ja noituuteen läheisesti liittyvä jumalatar. Freyan rooli ei kuitenkaan rajoittunut pelkästään rakkauteen ja taikuuteen, vaan ulottui vieläkin paljon pidemmälle kuin voisi kuvitella.

Kaatuneiden valtiatar

Freyalla oli myös hyvin yllättävä ja huomattavasti synkempi puoli rakkauden rinnalla. Hän oli nimittäin myös sodan ja kaatuneiden soturien mahtava jumalatar. Freyalla oli oma taivaallinen kenttänsä nimeltään kuuluisa Folkvang. Sinne hän otti ystävällisesti vastaan puolet taistelussa kunnialla kaatuneista sotureista. Toinen puoli kaatuneista sotureista taas päätyi ylijumala Odinin suureen Valhallaan. Näin Freya ja Odin jakoivat kaikki kaatuneet soturit tasan keskenään yhdessä. Monet soturit pitivät Folkvangia yhtä toivottuna päämääränä kuin Valhallaa. Tämä yllättävä piirre liitti kauneuden jumalattaren myös kuolemaan ja sotaan. Näistä monista aineksista on hyvä koota lopuksi yhteen, kuka Freya oikein oli.

Rakkauden jumalattaren perintö

Freya oli pohjoismaisen mytologian rakkauden, kauneuden ja hedelmällisyyden jumalatar sekä kaunein kaikista jumalista. Hän kuului vaaneiksi kutsuttuun jumalsukuun, ja hänen isänsä oli meren jumala Njord ja veljensä hedelmällisyyden jumala Freyr. Freya tunnettiin kuuluisasta Brisingamen-kaulakorustaan, haukansulkaviitastaan ja kissojen vetämistä vaunuistaan, ja hän opetti seidr-taikuuden itse Odinille. Yllättäen hän oli myös kaatuneiden soturien jumalatar, joka jakoi kaatuneet Odinin kanssa ottaen puolet heistä Folkvangiin. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa tutustua suomeksi ilmestyneeseen pohjoismaista mytologiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Freyan ja muiden pohjolan jumalten tarinat elävät yhä myös monissa nykyajan kirjoissa ja peleissä. Olipa kyse aiheen kiehtovuudesta tai kiinnostuksesta mytologiaan, avoin mieli vie pisimmälle.