Yliajattelusta

Minä myönnän ainakin nuorena murehtineeni elämän kulkua aivan liikaa. Loin toistuvia kauhuskenarioita asioista, jotka sitten menivätkin paljon helpommin kuin pelkäsin. Sen vuoksi en sitten halunnutkaan lukea koskaan päiväkirjojani, koska tunnistin sieltä tämän asian liiankin herkästi ja kiusaannuin kun huomasin mistä on kyse.

Yliajattelemisen sanotaankin pyörivän turhaan joko menneiden tai tulevien tilanteiden kesken. Se on liiallista ja toistuvaa pohdintaa,  joka ei tuota mitään hyödyllistä uutta asiaa. Me voimme pelätä tulevaa ja murehtia sitä aivan liian paljon. 

Ajatuksemme voivat myös olla juuttuneet jo tapahtuneiden asioiden ja virheiden taukoamattomaan pohtimiseen. Me emme kuitenkaan voi hallita tulevaisuuden tapahtumia siten että surisimme niitä jo etukäteen ilman mitään aihetta.

Kun meidän kehomme on menossa lepotilaan ja rauhoittuu nukkumaan mennessä, voi mielemme aktivoitua ja asioiden alkavan pyörivän mielessä joten meille tulee helposti unettomuutta. Kun olemme pohtineet asiaa jo liikaa, päätöksenteko voi olla entistäkin hankalampaa. Kehomme kuormittuu myös liikaa kun elämme jatkuvassa hälytystilassa koska stressaamme asioita aivan liikaa.

Millä tavalla voisimme sitten päästä eroon tästä häiritsevästä tavasta? Voit pitää vaikka päiväkirjaa, jonne voit listata sinun elämääsi haittaavat asiat.  Ne ovat sitten muualla kuin päässäsi ja voit vaikka polttaa tämän paperin. Päätä että mietit näitä asoita vain tietyn lyhyen ajan ja sen jälkeen teet jotain aivan muuta.  Voit myös keskittyä hengitykseesi aina kun huomaat syyllistyneesi tähän yliajattelun syntiin.

Syyskuisin terveisin Serena, 246.