Kehojemme luonnolliset syklit

Meillä maan päällä eläville vaikuttaa meidän hyvinvointiimme erilaisia luonnollisia syklejä ja miten me niihin reagoimme. Nämä syklit voivat olla peräisin joko meistä itsestämme tai jostakin ulkoisesta lähteestä. Kuitenkin nämä itsestäänselvät rytmit voivat kätkeä alleen vielä lukuisia, enemmän tai vähemmän tunnettuja rytmejä.

Meillä naisilla on hedelmällisessä iässä murrosiästä lähtien kuukautiskierto, joka vaikuttaa meidän elämäämme, toisille enemmän ja toisille vähemmän. Meidän jokaisen kehossakin on omat syklinsä, kuten sydämen lyönnin rytmeistä aina veren punasolujen 128 päivän eliniän kestoon.  Lisäksi on kolme muutakin biorytmiä, jotka vaikuttavat meidän elämäämme nyt sekä tulevaisuudessakin. 

Kuuluisa lääkäri Hippokrates huomasi jo kaksituhatta vuotta sitten,  että meidän päivämme voivat vaihdella kovasti ja sillä ei ole niin  väliä, että millainen meidän yleinen terveydentilamme tai lääketieteellisen hoidon teho on.

Wienin yliopiston psykologian professori Hermann Swoboda on julkaissut jo vuonna 1904 Ihmiselämän jaksoja -nimisen teoksen ja Psykologian perusteiden tutkimisesta -nimisen teoksen myöhemmin.  Swoboda kertoo kirjoissaan, että jokaisessa ihmiskehossa vaikuttaa kahdenkymmenenkolmen päivän fyysinen rytmi ja kahdenkymmenenkahdeksan päivän psyykkinen rytmi. 

Tuhatkahdeksansataa luvulla elänyt korva- ja kurkkutautispesialisti Wilhelm Fliess tarkkaili 23 ja 28 päivän syklejä. Hän huomasi, että hänen potilaidensa sairauksien vastustuskyky vaihteli näiden syklien puitteissa. Fliess sai vaikutteita Sigmund Freundilta, ja alkoi epäillä, että kaikki ihmiset olisivat solujensa tavoin kaksineuvoisia. Fliessin mukaan miesten 28 päivän mittainen sykli johtui juurikin biseksuaalisesta elementistä.

Lokakuisin terveisin Serena, 246.