Viikon päästä elämme jo lokakuun puoliväliä kalentereissamme. Siellä missä minä asun on vielä paljon vihreitä lehtiä puissa ja pensasaidoissa, toisaalta olen jo lukenut että luntakin olisi ehkä pikapuoliin jo tulossa.
Muutin kesällä rivitalon päätyasuntoon, joten sain nauttia ennennäkemättömästä koivun siitepölymäärästä loppukesästä. Vieressä on pienehkö metsäkaistale, joten sieltä tuli jo tuulten hieman raivottua melkoinen kasa lehtiä terassilleni. Kateellisena katsoin sisempänä asuvan naapurin nurmikkoa, jossa ei pahemmin lehtiä ollut.
Viime sunnuntaina lakaisin terassin lehdistä ja maanantaina loman kunniaksi haravoin pienen mutta sammaleisen ja märän etupihani lehdistä. Rautaista jalkaramppia nostin ja lakaisin lehtiä yms sieltäkin, ja kyllä se olikin raskas.
Miten jaksan tulevan talven, aamulla on jo auton etulasikin kivasti jäässä. Mutta peruna kerrallaan, on vanha sanonta, kaikkihan ei tule onneksi yhtäaikaa,
Soittelemisiin, Serena, 246.
"Matkaa kanssani kohti oivalluksia"
Minä olen intuitiivinen selvänäkijä ja tarottulkitsija ja blogissani kirjoitan enkeleistä, tarot- ja oraakkelikorteista, energioista, elämänhallinnasta, haasteista, hyvinvoinnista, ihmissuhteista, tunteista, astrologiasta, numerologiasta ja elämän muutoksista.
