Eettisinä rajoituksina tunnetut yamat muodostavat osan Patanjalin klassisesta kahdeksankertaisesta joogapolusta
Klassisen joogan eettiset rajoitukset ovat osa Patanjalin Joogasutrissa esitettyä kahdeksankertaista polkua. Aihe muodostaa joogan filosofisen perustan. Patanjalin Joogasutra ajoittuu noin 200 eaa.–400 jaa. Tunnetuimpia kommentaareja ovat Vyasan Joogasutra-bhasya ja B. K. S. Iyengarin Light on the Yoga Sutras of Patanjali. Aihe sisältää viisi peruskäsitettä. Nämä ovat väkivallattomuus, totuudellisuus, varastamattomuus, pidättyvyys ja omistamattomuus. Modernissa länsimaisessa joogakulttuurissa aihe on saanut näkyvyyttä 2000-luvulta lähtien. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen ja kotimaisten joogaohjaajien kautta. Aihe yhdistää klassisen intialaisen filosofian, modernin joogan ja eettisen pohdinnan kiinnostavalla tavalla. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, modernin tulkinnan ja kriittiset huomiot toisistaan.
Aiheen historialliset juuret ulottuvat klassiseen intialaiseen filosofiaan. Patanjalin Joogasutra on aihealueen pääteos, joka kirjoitettiin Intiassa noin 200 eaa.–400 jaa. Teos esittää kahdeksankertaisen polun, jossa eettiset rajoitukset ovat ensimmäinen askel. Tällainen pitkä traditio asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa hyvinvointi tarkasteltuna kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon myös eettisen pohdinnan. Vyasa kirjoitti tärkeän kommentaarin Joogasutra-bhasyan, joka tulkitsee Patanjalin tiiviin tekstin. Modernissa länsimaisessa joogassa B. K. S. Iyengar, Sri Aurobindo ja Vivekananda toivat aiheen länteen 1900-luvun aikana. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen ja kotimaisten joogaohjaajien kautta erityisesti 1990-luvulta lähtien. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.
Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Niyamat ovat sisäiset harjoitukset eli toinen askel kahdeksankertaisesta polusta, kun aihe kuvaa ulkoisia rajoituksia. Buddhalainen viisi siveysohjetta on lähikäsite, jossa on osittain päällekkäisiä eettisiä peruskäsitteitä. Jainalaisuuden viisi suurta valaa ovat toinen vertaisrakenne intialaisessa filosofiassa. Aiheen taustakehyksenä toimii hyvinvointi laajempana kattokäsitteenä joogan ja meditatiivisten käytäntöjen kentälle. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein sanskritin alkuperäisinä. Yama, niyama ja ashtanga yoga ovat tunnetuimpia. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden eettisten järjestelmien kanssa. Joogapolun rakenteessa aihe on tarkka erityisalue. Olennaista on muistaa, että aihe on osa filosofista järjestelmää. Viisi peruskäsitettä avaavat aiheen seuraavan kerroksen.
Viisi peruskäsitettä muodostavat aiheen ytimen. Ahimsa eli väkivallattomuus on ensimmäinen ja perustavanlaatuisin. Se kattaa fyysisen, sanallisen ja ajatuksellisen väkivallan välttämisen. Satya eli totuudellisuus tarkoittaa rehellisyyttä omille itselleen ja muille puheessa, ajatuksessa ja toiminnassa. Asteya eli varastamattomuus laajenee aineellisen omaisuuden ulkopuolelle ja kattaa ajan, energian ja huomion. Brahmacharya eli pidättyvyys on perinteisesti tarkoittanut seksuaalista pidättyväisyyttä. Modernissa tulkinnassa se ymmärretään energian järkevänä käyttönä. Aparigraha eli omistamattomuus tarkoittaa kiintymyksen löysentämistä omistuksiin, ajatuksiin ja identiteettiin. Suomalaiset joogaohjaajat ovat sovittaneet näitä käsitteitä modernin elämän kontekstiin. Modernit tulkinnat ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.
Modernit tulkinnat ovat saaneet huomiota 2000-luvulla. Donna Farhi, joka kirjoitti teoksen Bringing Yoga to Life, on yksi tunnetuista nykytulkitsijoista. Hänen mukaansa aihe ei ole ulkoisesti pakottava sääntö vaan sisäinen suuntaviiva, joka kehittyy harjoituksen myötä. Mark Stephens ja muut Yhdysvaltain länsirannikon ohjaajat ovat tuoneet aiheen modernin elämän haasteisiin. Esimerkkejä ovat kuluttajakulttuuri ja sosiaalinen media. Suomalaiset joogaohjaajat, kuten Päivi Mikkonen ja Jyrki Niemelä, ovat avanneet aiheen kotimaisesta näkökulmasta. Modernit harjoittajat painottavat usein, että aihe ei ole moraalinen tuomio vaan kasvun työväline. Ekologisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia liitetään aiheeseen aikamme kysymysten kautta. Esimerkiksi ahimsa ulottuu modernissa tulkinnassa kasvisyöntiin ja ympäristön kunnioittamiseen. Käytäntö arjessa ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.
Käytäntö arjessa on aiheen olennainen ulottuvuus. Aihe ei ole vain teoreettinen tietäminen vaan päivittäinen harjoittelu. Pieni reflektio aamulla ja illalla auttaa hahmottamaan, missä kohdin viiden peruskäsitteen toteutuminen on haastavaa. Päiväkirjan pitäminen on yksi tapa seurata omaa kehitystä. Suomalaiset joogakurssit tarjoavat usein yhden istunnon yhden peruskäsitteen ympärillä. Ryhmäkeskustelut auttavat hahmottamaan, miten muut näkevät samat aiheet. Aihe ei korvaa moraalifilosofiaa tai psykoterapiaa, mutta tarjoaa oman näkökulman elämäntavan tarkasteluun. Kotimaisten joogakoulujen yhdistys on järjestänyt aiheen ympärillä viikonloppuretriittejä 2010-luvulta lähtien. Säännöllinen joogaharjoitus syventää aiheen ymmärrystä ajan kanssa. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.
Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee aiheen kulttuuristen juurten kunnioittamista. Aihe on osa elävää intialaista perinnettä, ja sen irrottaminen kontekstista voi johtaa pinnalliseen tulkintaan. Toinen huomio koskee aiheen yli- tai alitulkintaa. Liian tiukka soveltaminen voi johtaa itsetuomioon ja stressiin, kun taas liian löysä tulkinta menettää aiheen ydintä. Suomalaiset joogaopettajat suosittavat keskitietä. Kolmas huomio koskee aiheen kaupallista käyttöä, jossa peruskäsitteistä tehdään pinnallisia iskulauseita markkinointiin. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen syvyyden ja elävän yhteyden klassiseen joogaan. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi tuotteistetuksi pikaopiksi vaan elää osana pidempää harjoituksen tietä. Aiheen ymmärrys syvenee vuosien kuluessa.
Eettisten peruskäsitteiden tutkiminen joogan osana tarjoaa kiehtovan näkökulman intialaiseen filosofiaan ja moderniin elämään. Aiheen ydin ei ole sääntöjen mekaaninen noudattaminen. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta viiden peruskäsitteen syvempään merkitykseen omassa elämässä. Aihetta voi syventää suomalaisten joogakirjojen ja oppikirjojen kautta. Patanjalin Joogasutra käännettynä suomeksi antaa suoran äänen alkuperäiselle tekstille. B. K. S. Iyengarin Light on the Yoga Sutras of Patanjali ja Donna Farhin teokset tarjoavat kansainvälisen pohjan. Kotimaisten joogaohjaajien kurssit antavat käytännönläheistä tutustumista aiheeseen. Säännöllinen oma harjoitus ja päiväkirjan pitäminen rakentavat hyvää pohjaa pitkällä aikavälillä. Aiheen syvempi ymmärrys avautuu vuosien kuluessa harjoituksen kautta. Aiheen tutkiminen on osa elinikäistä joogapolkua.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
