Suomalainen sauna ja löylyn perinne

Pohjoinen hikoiluperinne yhdistää lämmön, höyryn ja yhteisön rituaalisen tilan. Aihe on yksi maan tunnetuimmista kulttuuripiirteistä. Aiheen historialliset juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Arkeologiset löydöt viittaavat varhaisten saunojen olemassaoloon jo rautakaudella. Unesco lisäsi aiheen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulukuussa 2020. Perinteinen savusauna ja modernit puu- ja sähkösaunat ovat kaikki saman juuren eri ilmenemismuotoja. Tunnettuja kulttuurillisia yhteyksiä ovat synnytyssauna, parannussauna ja juhlasauna. Modernissa terveystutkimuksessa aihe on saanut huomiota 2010-luvulta lähtien. Itä-Suomen yliopiston tutkimukset Jari Laukkasen johdolla ovat keskeisiä. Aihe yhdistää kansatieteen, modernin terveystutkimuksen ja yhteisöllisen perinteen kiinnostavalla tavalla. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, terveysvaikutukset ja kriittiset huomiot toisistaan.

Aiheen historialliset juuret

Aiheen historialliset juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Arkeologiset löydöt viittaavat varhaisiin saunan kaltaisiin rakennelmiin jo rautakaudella Itämeren itäpuolisilla alueilla. Niin sanottu maasauna oli ensimmäinen muoto, jossa rakennelmaa lämmitettiin avotulella ja savu poistui katonlaesta. Tällainen pitkä perinne asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa hyvinvointi tarkasteltuna kokonaisvaltaisesti ottaa huomioon kehon, mielen ja yhteisön ulottuvuudet. Savusauna pysyi pääasiallisena muotona 1900-luvulle saakka, jolloin puu- ja sähkösaunat alkoivat yleistyä. Suomalaisen Saunan Tutkimusyhdistys perustettiin Helsingissä vuonna 1937. Aiheen kansainvälinen tunnistus saavutettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon liittämisellä joulukuussa 2020. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.

Lähikäsitteet ja erot

Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Venäläinen banja on lähikäsite, jossa on samankaltainen lämpö-höyry-rakenne mutta omaperäisellä kulttuurihistorialla. Turkkilainen hamam on toinen sukulaisalue, joka eroaa lämpötilan ja höyryn osalta. Niin sanottu infrapunasauna on moderni keksintö, joka eroaa perinteisestä lämmittämistapansa puolesta. Aiheen taustakehyksenä toimii hyvinvointi laajempana kattokäsitteenä lämpö- ja höyrykäytännöille. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein suomen alkuperäisinä myös ulkomailla. Sauna, löyly, kiuas ja vihta ovat tunnetuimpia. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden lämpökulttuurien kanssa, mutta suomalainen perinne on oma erityinen muotonsa. Olennaista on muistaa, että aihe on elävä kulttuurinen käytäntö, ei pelkkä rakennelma. Eri muodot avaavat aiheen seuraavan kerroksen.

Eri saunan muodot

Eri muodot ovat moninaiset eri aikakausilla. Savusauna on perinteinen muoto, jossa savu kerää huoneeseen ja poistuu ennen kylpemistä. Tämä antaa erityisen pehmeän löylyn ja sauvan tuoksun. Puulämmitteinen sauna on yleisin maaseudulla ja kesämökeillä. Sähkösauna on yleisin kerrostaloissa ja kaupungeissa. Niin sanottu suomalainen yleinen sauna on perinteinen julkinen sauna, joka oli yleinen 1900-luvun puoliväliin saakka. Helsingin Kotiharjun sauna on yksi tunnetuimmista vielä toimivista perinteisistä saunoista vuodelta 1928. Hotelli- ja kylpyläsaunat ovat moderni muoto, joka houkuttelee matkailijoita. Kotisaunat ovat ehkä yleisin muoto, joka löytyy yli kahdesta miljoonasta suomalaisesta kodista. Suomalaisten Saunaseura ry. valvoo perinteistä kulttuuria. Terveysvaikutukset ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.

Terveysvaikutukset

Terveysvaikutukset ovat saaneet kansainvälistä huomiota viime vuosikymmenien aikana. Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä Jari Laukkasen johdolla on julkaissut useita merkittäviä tutkimuksia 2010-luvulta lähtien. Tutkimukset osoittavat, että säännöllinen saunominen yhdistyy sydän- ja verisuonisairauksien pienempään riskiin. Aivovaltimoiden kunto ja muistihäiriöiden riski näyttävät myönteisiä yhteyksiä saunaharrastukseen. Niin sanottu Heat Shock Protein -tutkimus tarjoaa biokemiallisen mekanismin näille havainnoille. Suomalaiset terveysviranomaiset suosittelevat saunomista osana terveellisiä elämäntapoja. Käytön rajoitukset koskevat tiettyjä sydänsairauksia, raskautta ja akuutteja sairauksia. Näistä on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Terveysvaikutukset eivät ole automaattisia vaan vaativat säännöllistä ja maltillista käyttöä. Yhteisöllinen merkitys ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.

Yhteisöllinen merkitys

Yhteisöllinen merkitys ulottuu kauas terveyshyötyjen ulkopuolelle. Perheen, ystävien ja työkavereiden yhteinen saunominen on osa suomalaisen elämän rakennetta. Niin sanotut työsaunat ovat olleet osa työpaikan kulttuuria, joissa hierarkiat hetkellisesti tasoittuvat. Liike- ja diplomatianeuvottelut ovat perinteisesti olleet osa saunan kulttuuria. Mökki- ja kesäsauna ovat keskeisiä osia suomalaista kesää, jolloin järvi ja sauna yhdistyvät. Niin sanottu joulusauna ja juhannussauna ovat erityisiä juhlien yhteyteen liittyviä traditioita. Synnytyssauna oli historiallinen muoto, jossa kätilö avusti perinteistä synnytystä saunan pyhässä tilassa. Modernit saunatapahtumat eri puolilla maailmaa kasvattavat aiheen tunnettavuutta. Suomalaisilla saunoilla on edustustoja kymmenissä maissa ulkomaan suomalaisten yhteisöjen kautta. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.

Kriittiset huomiot

Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee turvallisuutta. Liika tai liian kuuma saunominen voi olla haitallista, ja alkoholin yhdistäminen saunaan on tunnettu riskitekijä. Suomalainen Saunaseura suosittaa maltillista käyttöä ja vesijuomaa väliin. Toinen huomio koskee tiettyjen tilojen, kuten sydänvikojen, raskauden ja akuuttien tulehdusten, varovaisuutta. Suomalaiset terveysviranomaiset suosittavat lääkärin konsultaatiota epävarmoissa tilanteissa. Kolmas huomio koskee aiheen ympäristövaikutuksia. Puulämmitteinen sauna kuluttaa puuta, ja sähkösauna kuluttaa sähköä. Niin sanottu vihreä saunominen on virtaus, joka pyrkii vähentämään ympäristökuormaa. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen aseman elävänä kulttuuriperinteenä. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi turistiluvuksi vaan jatkaa oma elämäänsä.

Aiheen jatko

Kotimaisen lämpöperinteen tutkiminen tarjoaa kiehtovan näkökulman kulttuurihistoriaan ja terveystutkimukseen. Aiheen ydin ei ole vain rentoutuminen vaan myös yhteisöllinen ja kehollinen perinne. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta yhden kansan tärkeimpiin tapoihin. Aihetta voi syventää suomalaisten kansatieteilijöiden ja terveystutkijoiden teosten kautta. Hannele Klemettilän ja muiden kotimaisten kirjoittajien työ tarjoaa hyvän lähtökohdan. Jari Laukkasen tutkimusryhmän julkaisut antavat tieteellisen pohjan terveysvaikutuksiin. Suomalainen Saunaseura ry. on perinteen vaalija, jolla on omaa toimintaa Helsingissä. Säännöllinen saunominen omalla rytmillä rakentaa hyvää pohjaa pitkällä aikavälillä. Vierailu perinteiseen savusaunaan on suositeltava kokemus, joka avaa aiheen syvemmän ulottuvuuden. Aiheen tutkiminen on osa elinikäistä omaan kulttuuriin tutustumista.