Henkimaailman viestien tallentamiseen pyrkivänä menetelmänä psykografia kuuluu mediumistisen ennustamisen perinteeseen
Tiedostamattomasti tai puolitietoisesti tapahtuva kirjoittaminen on yksi spiritualistisen liikkeen tunnetuimmista käytännöistä. Kirjoittaminen tuottaa viestejä harjoittajan kynän kautta. Aihe nousi näkyväksi 1800-luvun puolivälissä spiritualistisen liikkeen myötä. Termi on kreikkalaista alkuperää. Tunnetuimpia varhaisia harjoittajia olivat Andrew Jackson Davis ja Pearl Curran. Modernissa esoteerisessa keskustelussa aihe on jatkunut Brasilian spiritistisen liikkeen kautta. Allan Kardecin perustama traditio on keskeinen. Brasilialainen Chico Xavier kirjoitti vuosien 1932–2002 aikana satoja kanavoituja kirjoja. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen kautta. Aihe yhdistää viktoriaanisen spiritualismin, modernin parapsykologian ja kanavoinnin kiinnostavalla tavalla. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, eri muodot ja kriittiset huomiot toisistaan.
Aiheen historialliset juuret ulottuvat 1800-luvun spiritualistisen liikkeen alkuun. Fox-sisarten ilmiöt Hydesvillessä vuonna 1848 antoivat liikkeelle vauhtia, ja kirjoittavat meediot ilmaantuivat pian sen jälkeen. Andrew Jackson Davis julkaisi 1847 teoksen The Principles of Nature puolitietoisessa tilassa. Tällainen tausta asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa ennustaa on klassinen ihmisen toiminta, jossa tavanomaisen tietoisuuden ulkopuolelta haetaan viestejä. William Stainton Moses oli englantilainen pappi, joka kirjoitti niin sanotut Spirit Teachings -tekstit 1870-luvulla. Pearl Curran Yhdysvalloissa tuotti niin sanotun Patience Worthin tarinoita 1913 lähtien. Allan Kardec kehitti spiritistisen liikkeen Ranskassa 1850-luvulla. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen kautta. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.
Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Automaattikirjoitus on lähikäsite, jota käytetään usein synonyyminä. Tarkemmin se viittaa täysin tahallisuudettomaan kirjoittamiseen. Niin sanottu kanavoitu kirjoittaminen on moderni laajempi termi, joka kattaa eri tasot tietoisuutta. Liitutaulukirjoitus on erikoismuoto, jossa kirjoitus ilmestyy levyihin ilman näkyvää käden liikettä. Aiheen taustakehyksenä toimii ennustaa laajempana kattokäsitteenä erilaisille merkkien ja viestien etsimisen tavoille. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein kreikan tai englannin alkuperäisinä. Psychography, automatic writing ja channeled writing ovat tunnetuimpia muotoja. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden kanavoinnin muotojen kanssa. Kirjoitettu muoto erottaa kuitenkin aiheen suullisesta kanavoinnista. Tunnetut tapaukset avaavat aiheen seuraavan kerroksen.
Tunnetut tapaukset aiheesta valaisevat sen historiallista kehitystä. Pearl Curran tuotti 1913 alkaen useita tuhansia sivuja runoja ja kertomuksia. Niiden väitettiin tulleen 1600-luvun englantilaiselta neiti Patience Worthilta. Hänen kielensä ja yksityiskohtansa olivat aikalaisten mukaan vakuuttavia. Englannissa Geraldine Cummins kirjoitti 1920-luvulta lähtien The Scripts of Cleophas -tekstit. Ne käsittelivät varhaisen kristinuskon vaiheita. Brasilialainen Chico Xavier oli ehkä tunnetuin modernin ajan harjoittaja. Hän kirjoitti vuodesta 1932 vuoteen 2002 yli 450 kirjaa. Hänen kirjoituksensa Kardecin tradition piirissä saavuttivat suuren yleisön Latinalaisessa Amerikassa. Helen Schucman tuotti A Course in Miracles -teoksen 1965–1972. Suomalaiset spiritualistit ovat dokumentoineet kotimaisia tapauksia. Tieteellinen näkökulma ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.
Tieteellinen näkökulma aiheeseen on muodostunut psykologian ja parapsykologian kautta. Society for Psychical Research perustettiin Lontoossa vuonna 1882 tutkimaan tällaisia ilmiöitä. Frederic Myers tarkasteli aihetta osana tiedostamattoman tutkimustaan. Hänen pääteoksensa Human Personality and Its Survival of Bodily Death ilmestyi 1903. Modernit psykologit pitävät aihetta yleensä esimerkkinä dissosiatiivisesta tilasta. Niin sanottu cryptomnesia eli unohdettu muisto on yksi selitysmalli. Harjoittaja kirjoittaa unohtuneista lähteistä peräisin olevaa materiaalia. Suomalaiset psykologit ja uskontotieteilijät ovat tarkastelleet aihetta osana laajempaa kanavoinnin tutkimusta. Akateeminen tutkimus pitää aihetta psykologisena ja kulttuurisena ilmiönä. Yliluonnollista alkuperää ei ole tieteellisesti vahvistettu. Modernit harjoittajat ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.
Modernit harjoittajat aiheen ympärillä toimivat eri konteksteissa. Brasilian spiritistinen liike Allan Kardecin perustaman tradition piirissä on edelleen aktiivinen miljoonien harjoittajien kautta. Yhdysvalloissa New Age -liike on omaksunut aiheen osaksi laajempaa kanavoinnin kenttää. Niin sanottu Esther Hicks ja hänen Abraham-kanavointinsa on tunnettu nykypäivän esimerkki, vaikka hänen päämuotonsa on suullinen. Suomalaiset uushenkisen liikkeen ohjaajat ovat tuoneet aiheen kotimaisille kursseille 2000-luvulta lähtien. Modernit harjoittajat painottavat usein meditatiivista lähestymistapaa, jossa kirjoittaminen tapahtuu rauhallisessa tilassa. Aihe ei vaadi erityisiä välineitä, ainoastaan kynän, paperin ja hiljaisen tilan. Aiheen tarkastelu kotimaisesta näkökulmasta on saanut huomiota erityisesti henkisen kasvun kursseilla. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.
Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee aiheen tieteellistä asemaa. Akateeminen psykologia pitää aihetta dissosiatiivisena tai luovan mielikuvituksen ilmiönä. Yliluonnollinen viestintä ei ole tieteellisesti todistettu. Aihetta voi kuitenkin lähestyä omasta kokemuksesta käsin. Toinen huomio koskee turvallisuutta ja mielenterveyttä. Toistuvat dissosiatiiviset kokemukset voivat olla haitallisia ilman ammattilaisen tukea. Suomalaiset psykologit suosittavat varovaisuutta, erityisesti niille, joilla on aiempia mielenterveyteen liittyviä haasteita. Kolmas huomio koskee aiheen kaupallista käyttöä, jossa luvataan tarkkoja viestejä rahaa vastaan ilman näyttöä. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen aseman kiinnostavana kulttuurihistoriallisena ja psykologisena ilmiönä. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi tuotteistetuksi pikatekniikaksi.
Kirjoittamisen kanavoinnin tutkiminen tarjoaa kiehtovan näkökulman spiritualistisen liikkeen historiaan. Aiheen ydin ei ole tarkkojen viestien tavoittelu yliluonnollisesta. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta yhden inhimillisen ilmiön monimuotoisuuteen. Aihetta voi syventää suomalaisten uskontotieteilijöiden teosten kautta. Allan Kardecin Le Livre des Esprits antaa klassisen pohjan. Chico Xavierin kanavoidut teokset täydentävät käytännön puolta. Säännöllinen oma kirjoittamisharjoittelu rakentaa pohjaa. Kotimaisten ohjaajien kurssit avaavat aihetta. Oma kokemus kirjoittavasta tilasta voi joskus jäädä askarruttamaan tulkinnallisesti. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi avata uusia näkökulmia oman pohdinnan jäsentämiseen.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
