Vanhan testamentin tunnetuimpina jättiläishahmoina tunnetut nefilimit ovat klassinen mytologinen aihe perinteessä
Mytologisen tradition kiehtovimpiin aiheisiin kuuluvat Vanhan testamentin alkulehdillä mainitut jättiläishahmot. Aihe esiintyy 1. Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa. Vahtien tarina 1. Henokin kirjasta antaa kattavan kuvauksen aiheen synnystä. Aihe nähdään perinteen mukaan langenneiden enkelien jälkeläisinä. Hepreankielinen sana tarkoittaa kirjaimellisesti langenneita. Modernissa raamatuntutkimuksessa aihe yhdistetään muinaisen Lähi-idän jättiläismyyttiin. Anakin pojat ja Refalaiset ovat tunnettuja jälkikuvauksia. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut Raamatun käännösten kautta. Akateemiset Raamatun tutkijat ovat tarkastelleet aihetta osana muinaisen Israelin uskontohistoriaa. Aihe yhdistää muinaisen kerronnan ja modernin tekstitutkimuksen kiinnostavalla tavalla. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, eri lähteet ja kriittiset huomiot toisistaan.
Aiheen historialliset juuret ulottuvat muinaisen Israelin uskontoperinteeseen. Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan kuudes luku mainitsee aiheen yhteydessä Jumalan poikien ja ihmisten tyttärien liittoja. Tällainen tausta asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa uskonto ja mytologia tarjoaa kontekstin aiheelle muinaisen Lähi-idän kerronnan näkökulmasta. Niin sanottu 1. Henokin kirja noin 200-luvulta eaa. antaa kattavimman varhaisen kuvauksen aiheesta. Siinä Hermon-vuorelle laskeutuneet vahdit ottivat ihmisten tyttäriä vaimoikseen. Heidän jälkeläisensä kasvoivat valtaviksi ja sortivat ihmiskuntaa. Vedenpaisumus tulkitaan perinteen mukaan vastauksena tähän moraaliseen rappioon. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut Raamatun käännösten kautta. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.
Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Niin sanotut langenneet enkelit ovat lähikäsite, joka kattaa aiheen vanhemmat hahmot taivaan kapinan jälkeen. Anakin pojat eli niin sanotut anakitit ovat Vanhan testamentin Joosuan kirjan jättiläishahmoja. Niin sanotut Refalaiset ovat toinen Vanhan testamentin jättiläiskansa, jota mainitaan eri kohdissa. Aiheen taustakehyksenä toimii uskonto ja mytologia laajempana kattokäsitteenä muinaisten mytologioiden vertailulle. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein heprean alkuperäisinä. Nephilim, gibborim ja anakim ovat tunnetuimpia muotoja. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden jättiläishahmojen kanssa. Erityinen yhteys langenneiden enkelien jälkeläisiin erottaa kuitenkin aiheen muista jättiläiskansoista. Tekstilähteet avaavat aiheen seuraavan kerroksen.
Tekstilähteet aiheesta jakautuvat usean tradition piirissä. Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan kuudes luku mainitsee aiheen lyhyesti, mutta keskeisesti. Sama termi esiintyy 4. Mooseksen kirjan 13. luvussa, jossa Mooseksen vakoojat raportoivat valtavasta kansasta Kanaanin maassa. Niin sanottu 1. Henokin kirja antaa kattavimman kuvauksen vahtien ja jälkeläisten tarinasta. Jubilees-kirja noin 100-luvulta eaa. jatkaa samaa kerrontaa juutalaisen kirjallisuuden piirissä. Niin sanottu Kuolleen meren rullien Genesis Apokryphon antaa lisätietoa, samoin kuin sen Vahtien kirja. Modernissa raamatuntutkimuksessa nämä lähteet luetaan rinnakkain. Suomalaiset Raamatun tutkijat ovat osallistuneet kansainväliseen tekstitutkimukseen. Tutkimus yhdistää aiheen muinaisen Lähi-idän kerrontaan, kuten Gilgamesh-eepokseen, johon kuuluu jättiläishahmoja. Tulkinnalliset perinteet ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.
Tulkinnalliset perinteet aiheesta ovat olleet moninaiset. Juutalaisessa perinteessä rabbiininen tulkinta käsittelee aiheen jälkeläisinä Jumalan poikien ja ihmisten tyttärien liitoista. Niin sanotun sef-tulkinnan mukaan Jumalan pojat olivat Seetin jälkeläisiä. Ihmisten tyttäret olivat Kainin jälkeläisiä. Tämä tulkinta yritti välttää enkeli-ihmis-liittojen ajatusta. Kristillinen perinne on jakautunut samojen tulkintojen välillä. Augustinus suosi sef-tulkintaa, kun taas varhaisemmat kirkkoisät, kuten Justinos Marttyyri, ottivat enkelitulkinnan tosissaan. Modernissa raamatuntutkimuksessa kummatkin tulkinnat tunnustetaan. Vertaileva tutkimus tukee jumalalliset olennot -tulkintaa. Suomalaiset Raamatun tutkijat, kuten Heikki Räisänen, ovat osallistuneet näiden tulkintojen keskusteluun. Modernit tulkinnat ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.
Modernit tulkinnat aiheesta ovat jatkuneet 1900-luvulla ja 2000-luvulla. Niin sanottu muinaiset astronautit -teoria ehdottaa aiheen olleen avaruudesta tulleita olentoja. Erich von Däniken popularisoi teoriaa 1968 teoksellaan Chariots of the Gods. Tämä tulkinta on saanut paljon kritiikkiä akateemiselta tutkimukselta. Modernissa apokalyptisessa kirjallisuudessa aihe on saanut huomiota Hal Lindseyn kautta 1970-luvulta lähtien. Niin sanotut populaarit dokumenttisarjat, kuten Ancient Aliens, ovat levittäneet vaihtoehtoisia tulkintoja laajalle yleisölle. Akateeminen raamatuntutkimus suosittaa aiheen lukemista muinaisen Lähi-idän kontekstissa. Suomalaiset uskontotieteilijät ovat osallistuneet kansainväliseen keskusteluun erityisesti vertailevasta näkökulmasta. Aihe on saanut huomiota fantasiakirjallisuudessa. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.
Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee tekstien lukemista kontekstissa. Aiheen klassiset lähteet on tärkeä lukea muinaisen Lähi-idän kontekstissa. Suomalaiset Raamatun tutkijat suosittavat akateemisen kommentaarikirjallisuuden käyttöä. Toinen huomio koskee modernien spekulatiivisten teorioiden ja akateemisen tutkimuksen erottamista. Niin sanotut muinaiset astronautit -tulkinnat eivät vastaa modernia raamatuntutkimusta. Kolmas huomio koskee aiheen kaupallista käyttöä. Spekulatiiviset dokumenttisarjat myyvät sitä ilman pohjaa. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen aseman kiinnostavana muinaisen kerronnan ja uskontohistoriallisena ilmiönä. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi tuotteistetuksi pikatekniikaksi vaan elää osana pitkää tutkimuksen perinnettä.
Muinaisten jättiläishahmojen tutkiminen tarjoaa kiehtovan näkökulman raamatuntutkimuksen ja vertailevan mytologian risteykseen. Aiheen ydin ei ole pikaisten vastausten löytäminen. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta yhden myyttisen aiheen pitkään historiaan ja sen moniin tulkintoihin. Aihetta voi syventää Raamatun tutkijoiden teosten kautta. Heikki Räisäsen työ tarjoaa hyvän lähtökohdan. Niin sanottu 1. Henokin kirja on suomennettuna saatavilla akateemisten julkaisujen kautta. Modernit kommentaarit tarjoavat kontekstuaalisen näkökulman. Säännöllinen lukeminen rakentaa hyvää pohjaa. Yliopistojen teologian kurssit syventävät tuntemusta. Oma kysymys aiheen henkilökohtaisesta merkityksestä voi joskus jäädä askarruttamaan. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi avata uusia näkökulmia oman pohdinnan jäsentämiseen.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
