Punjabissa 1400-luvulla syntynyt sikhiläisyys on yksi maailman suurista uskonnoista omine kirjoituksineen
Pohjois-Intian alueella 1400-luvun lopulla syntynyt uskonnollinen perinne on kasvanut yhdeksi maailman tunnetuimmista uskonnoista. Sen perustaja Guru Nanak opetti yhden Jumalan ja kaikkien ihmisten tasa-arvon näkökulmaa. Tämä tapahtui hindulaisen ja muslimien välisessä kontekstissa. Pyhä kirja Guru Granth Sahib sisältää opetukset, ja sitä pidetään liikkeen viimeisenä elävänä gurua. Käytäntö sisältää viiden tunnusmerkin K-säännöt, päivittäisen rukouksen ja yhteisön yhteisen aterian. Maailmassa sikhiläisiä on noin 30 miljoonaa, joista enemmistö asuu Intiassa. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut akateemisen uskontotieteen ja Suomessa asuvien sikhien yhteisön kautta. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, käytännöt ja historian toisistaan.
Aiheen synty ajoittuu 1400-luvun loppupuolelle Punjabin alueelle. Guru Nanak syntyi vuonna 1469 Nankana Sahibissa, joka sijaitsee nykyisen Pakistanin alueella. Hän alkoi opettaa noin 30-vuotiaana kuultuaan kuvauksen mukaan ilmestyksen yhdestä Jumalasta. Nanakin opetukset asettuvat osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa uskonto ja mytologia kohtaavat eri perinteiden välisen vuoropuhelun. Nanakin jälkeen seuraavat yhdeksän gurua kehittivät opetusta ja yhteisöä noin 200 vuoden ajan. Viimeinen elävä guru Gobind Singh perusti Khalsa-yhteisön 1699 ja siirsi gurun aseman pyhälle kirjalle. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut akateemisen uskontotieteen ja maahanmuuton mukana. Tämä on tapahtunut erityisesti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.
Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Hindulaisuus on Intian niemimaan vanhin laaja uskontoperinne. Sikhiläisyys liittyy siihen historiallisesti mutta eroaa tärkeissä kysymyksissä. Islamilaisuus toi 1100-luvulta lähtien yhden Jumalan ajatuksen alueelle, mikä vaikutti taustaympäristöön. Bhakti-liike eli omistautumisen perinne hindulaisuuden sisällä jakoi joitakin keskeisiä ideoita. Tämän monitasoisen kentän taustakehyksenä toimii uskonto ja mytologia laajempana kattokäsitteenä Intian niemimaalla. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein sanskritin tai englannin alkuperäisinä. Sikhism ja Sikhi ovat tunnetuimmat englanniksi. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin, mutta niiden tarkka erottelu auttaa lukemaan kirjallisuutta oikein. Olennaista on muistaa, että sikhiläisyys on itsenäinen uskonto. Kymmenen gurun perinne avaa aiheen seuraavan kerroksen.
Kymmenen gurun perinne on opin selkäranka. Guru Nanak oli ensimmäinen ja perusti opetuksen 1500-luvun alussa. Toinen, Guru Angad, kehitti gurmukhi-kirjoituksen yhteisön omaksi kirjoitusjärjestelmäksi. Kolmas, Guru Amar Das, perusti rakenteet langar-yhteisaterialle ja yhteisön hallinnolle. Neljäs, Guru Ram Das, perusti Amritsarin kaupungin nykyisen Kultaisen temppelin paikalle. Viides, Guru Arjan, kokosi pyhän kirjan ensimmäisen version ja kuoli marttyyrina 1606. Kuudes, Guru Hargobind, otti käyttöön kaksi miekkaa hengellisen ja maallisen vallan symboleina. Yhdeksäs, Guru Tegh Bahadur, kuoli marttyyrina mughal-keisarin käskystä 1675. Kymmenes, Guru Gobind Singh, perusti Khalsa-yhteisön ja siirsi gurun arvon pyhälle kirjalle. Pyhä kirja ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.
Pyhä kirja Guru Granth Sahib on opin keskuksen elävä symboli. Se sisältää lähes 6000 hymniä, joista suurin osa on gurujen sepittämiä. Kirjassa on myös tekstejä hindulaisuuden ja islamin pyhimysrunoilijoilta. Tämä heijastaa varhaisen liikkeen synkretististä luonnetta. Kabir, Ravidas ja Sheikh Farid ovat tunnettuja kirjassa olevia ei-sikhiläisiä runoilijoita. Kieli on pääosin punjabia ja sant bhasha -sekoituskieltä, ja kirjoitus on gurmukhi-aakkostoa. Kirja saa rituaalisen läsnäolon paikkansa gurdwarassa eli sikhitemppelissä, jossa sitä kohdellaan elävänä gurua. Sen lukeminen ja kuunteleminen on yksi sikhiläisen päivittäisen elämän perustoista. Suomalaiset suomennetut katkelmat ovat ilmestyneet uskontotieteen julkaisuissa. Käytännön elämä yhteisössä avaa aiheen seuraavan kerroksen.
Käytännön elämä yhteisössä rakentuu muutaman peruskäytännön varaan. Viiden K-tunnuksen sääntö koskee kastettuja Khalsa-sikhiläisiä. Niitä ovat leikkaamattomat hiukset eli kesh, puukko eli kirpan ja kampa eli kangha. Lisäksi rannerengas eli kara ja erityiset alushousut eli kachera kuuluvat sääntöön. Päivittäinen rukous japji sahib aamulla on yksi peruskäytännöistä. Gurdwarassa eli temppelissä viikoittainen kokoontuminen sisältää hymnien laulamisen ja yhteisen langar-aterian. Langar tarkoittaa, että jokainen vierailija saa ilmaisen aterian ilman katsantokantaa kastiin, uskontoon tai varallisuuteen. Suomalaiset sikhiyhteisöt toimivat Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Kotipiirissä tapahtuva päivittäinen lukeminen ja rukous ovat tärkeitä myös perheissä. Modernit kysymykset kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.
Modernit kysymykset ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee diasporaa. Sikhiyhteisöjä on muodostunut Kanadassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa ja muissa maissa 1900-luvun alusta lähtien. Toinen kysymys koskee Punjabin alueen poliittista historiaa. Vuonna 1984 tapahtunut Operation Blue Star ja sen seuraukset ovat jättäneet jälkensä yhteisön muistiin. Suomalaiset uskontotieteilijät ovat avanneet näitä tausta-asioita kotimaisessa keskustelussa. Kolmas huomio koskee turbaania ja sikhien ulkoista erottuvuutta länsimaissa. Suomessa kuluttajansuojan ja syrjinnän kysymykset ovat tulleet esille muutamissa tapauksissa. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen syvyyden. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi eksoottiseksi piirteeksi vaan elävänä uskonnollisena perinteenä.
Punjabin syntyisen uskonnollisen perinteen tutkiminen tarjoaa kiinnostavan näkökulman maailman uskontoihin. Aiheen ydin ei ole tunnusmerkkien tai sääntöjen ulkoinen omaksuminen. Kyse on tutustumisesta yhteen monimuotoiseen uskonnolliseen elämään ja sen kantaviin ajatuksiin. Aihetta voi syventää suomalaisten uskontotieteen oppikirjojen kautta. Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen kurssit tarjoavat akateemisen pohjan. Eleanor Nesbittin ja muiden englanninkielisten kirjoittajien teokset täydentävät pohjaa kansainvälisesti. Suomalaiset gurdwarat ottavat vierailijoita vastaan kunnioittavasti. Omaa tutustumista voi siten syventää käytännönläheisesti. Säännöllinen luku ja kotimaisten yhteisöjen tilaisuuksiin osallistuminen rakentavat hyvää pohjaa. Aiheen pidempi tarkastelu rakentaa oman maailmankuvan rikkautta vuosien aikana.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
