Jälleensyntymien välisestä ajasta kertova elämä elämien välissä on kiinnostava regressioterapian aihealue
Käsitys siitä, että sielu jatkaa olemassaoloaan elämien välissä, on ollut osa monia uskonnollisia perinteitä. Tällainen ajatusrakennelma kuuluu vuosituhansien mittaiseen perinteeseen. Modernissa länsimaisessa keskustelussa aihe on saanut järjestelmällisen muodon. Tämän on tarjonnut niin sanottu Life Between Lives -terapia 1900-luvun lopulla. Yhdysvaltalainen psykologi Michael Newton kehitti menetelmän tuhansilla regressioistunnoilla 1980- ja 1990-luvulla. Hänen teoksensa Journey of Souls ja Destiny of Souls ovat olleet alalla keskeisiä. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen ja kotimaisten regressioterapeuttien kautta. Aihe yhdistää buddhalaisen ja hindulaisen perinteen, modernin syvyyspsykologian ja parapsykologian. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, kokemukset ja kriittiset huomiot toisistaan.
Aiheen modernit juuret ulottuvat 1900-luvun jälkipuoliskolle. Michael Newton oli alun perin pariterapeutti. Hän päätyi sattumalta ohjaamaan asiakasta menneiden elämien tasolta vielä syvempään tilaan. Hän julkaisi tämän työn yhteenvedon teoksessa Journey of Souls vuonna 1994. Tällainen tutkimustyö asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa spiritualismi tarjoaa kehyksen tällaisten kokemusten tarkasteluun. Newton kehitti tuhansien istuntojen pohjalta järjestelmällisen kuvauksen sielun matkasta elämien välillä. Newton-instituutin koulutus levittää menetelmää eri maissa. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen kautta. Newton-instituutin koulutus on tuonut menetelmän myös kotimaisten ohjaajien käyttöön. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.
Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Past Life Regression eli aikaisempien elämien regressio on lähikäsite, joka keskittyy aiempien inkarnaatioiden tarkasteluun. Niin sanottu Between Lives -työ menee tämän syvemmälle elämien väliseen tilaan. Buddhalainen bardo-perinne kuvaa kuoleman jälkeisiä tiloja oman traditionsa kielellä. Tällainen kysymys yhdistyy laajempaan kenttään, jossa spiritualismi on tarjonnut tilaa kuolemanjälkeisten kokemusten käsittelylle. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein englannin alkuperäisinä. Life Between Lives ja LBL ovat tunnetuimpia. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin, mutta niiden tarkka erottelu auttaa lukemaan kirjallisuutta oikein. Olennaista on muistaa, että aihe on tulkinnallinen menetelmä, ei tieteellinen fakta. Tyypilliset kuvaukset avaavat aiheen seuraavan kerroksen.
Tyypilliset kuvaukset Newton-perinteessä noudattavat tiettyä rakennetta. Kuoleman jälkeen sielu siirtyy valoon, jossa se kohtaa läheisensä ja oppaitaan. Niin sanottu sielujen ryhmä tai sieluperhe on yksi keskeisimmistä kuvauksista. Harjoittaja kokee tapaavansa muita sielunsa kanssa samaa kehitysvaihetta läpikäyviä olentoja. Elämän arvioinnissa katsotaan menneen elämän opetuksia ilman tuomiota tai rangaistusta. Suunnittelutilassa sielu valitsee seuraavan elämän haasteet ja oppimisaiheet. Suomalaiset regressioterapeutit kuvaavat istuntojaan asiakkaiden raporteissa hyvin samanlaisesti kuin kansainväliset kollegansa. Kokemukset ovat usein tunnepitoisia ja kestävät kahdesta viiteen tuntiin. Tyypillinen istunto vaatii kokenutta ohjaajaa, joka osaa pitää harjoittajan turvallisessa tilassa. Käytännön istunnon kulku ansaitsee oman tarkastelunsa rinnalla.
Käytännön istunnon kulku noudattaa tarkkaa rakennetta. Aluksi terapeutti ja asiakas keskustelevat tavoitteista ja aikaisemmista regressiokokemuksista. Tämän jälkeen asiakas asettuu rentoutuneeseen tilaan ohjatun rentoutuksen avulla. Ohjaaja vie asiakkaan ensin aiempaan elämään ja sieltä kuoleman hetken läpi elämien väliseen tilaan. Asiakkaalle esitetään kysymyksiä, joihin hän vastaa kuvaamalla kokemustaan ääneen. Istunto nauhoitetaan myöhempää käsittelyä varten. Suomalaisia ohjaajia on koulutettu sekä Newton-instituutin että muiden kansainvälisten koulutusten kautta. Kotimaiset hinnastot vaihtelevat alueittain. Istunnon jälkeen suositellaan rauhallista palautumisaikaa ja kokemuksen käsittelyä päiväkirjan kautta. Kokemusten tulkinta ja merkitys ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.
Kokemusten tulkinta ja merkitys ovat alueen keskeinen kysymys. Ensimmäinen tulkinta pitää kokemuksia kirjaimellisina, eli sielun matka oikeasti tapahtuu. Toinen tulkinta pitää kokemuksia mielen syvätason symbolisina esityksinä. Kolmas tulkinta yhdistää näitä molempia, jolloin kysymys ei ole joko-tai vaan kerroksinen. Newton itse piti kokemuksia kirjaimellisesti tosina. Useat asiakkaat raportoivat kuitenkin hyötyneensä istunnoista myös ilman kirjaimellista tulkintaa. Suomalaiset regressioterapeutit, kuten Susanna Vuonokari, ovat painottaneet kunkin asiakkaan oman tulkinnan tärkeyttä. Kokemuksen jälkeisestä elämästä on usein raportoitu lisääntyneeksi rauhaksi ja merkityksen tunteeksi. Yhden istunnon vaikutukset voivat ulottua kuukausien ajan. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.
Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee aiheen tieteellistä asemaa. Akateeminen psykologia ja parapsykologia tarkastelevat kokemuksia kulttuurisena ja psykologisena ilmiönä. Kokemusten kirjaimellinen tulkinta on tieteellisesti todistamaton. Toinen huomio koskee niin sanottuja muistivääristymiä. Hypnoosissa ja syvärentoutuksessa mieli voi luoda yksityiskohtaisia tarinoita, joiden todenperäisyyttä on vaikea arvioida. Suomalaiset hypnoosiammattilaiset huomauttavat, että ohjaajan kysymykset voivat johdattaa kokemusta. Kolmas huomio koskee menetelmän rajoituksia vakavissa psyykkisissä tiloissa. Trauma ja psykoosihistoria ovat vasta-aiheita. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen syvyyden. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi viihdytykseksi tai pakkomielteiseksi vastausten etsinnäksi.
Sielun matkan tutkiminen elämien välissä tarjoaa kiehtovan näkökulman moderniin syvyyspsykologiaan ja henkiseen perinteeseen. Aiheen ydin ei ole valmiiden vastausten saaminen. Kyse on tutustumisesta omaan mieleensä ja sen syviin kerroksiin ohjatussa istunnossa. Aihetta voi syventää suomalaisten regressioterapian ohjaajien kursseille osallistumalla. Susanna Vuonokarin ja muiden kotimaisten kirjoittajien teokset täydentävät pohjaa suomalaisella äänellä. Michael Newtonin Journey of Souls on alan klassikko. Säännöllinen oma päiväkirja ja meditaatiokäytäntö rakentavat hyvää pohjaa istuntoa edeltävälle valmistautumiselle. Kokemus istunnosta voi joskus jäädä askarruttamaan syvemmin. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi avata uusia näkökulmia oman pohdinnan jäsentämiseen. Henkinen sparraus täydentää sitä, mitä istunto ja oma havainnointi tarjoavat omalla tavallaan.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
