Surya

Surya on yksi hindulaisten vanhimmista jumalista. Hän on kaikista selkein auringon jumalista ja on varsinainen aurinko, kuten myös jumalana palvottu aurinko. Suryan on kerrottu olevan nelikätinen, kolmisilmäinen ja tummanpunainen mieshenkilö, jonka on kerrottu ajavan neljän tai jopa seitsemän hevosen vetämissä vaunuissa, joiden ohjaksissa on Aruna eli rusottava aamunkoitto.

Suryalla on tapana pitää kahdessa kädessään vesililjoja, hänen kolmas kätensä ylensä siunaa ja neljännellä kädellä hän kannustaa niitä ihmisiä, jotka palvovat häntä. Häntä on kutsuttu myös Dyauksen eli taivaan pojaksi, joskus myös ikuisuuden eli Aditin pojaksi.

Varhaisten intialaisten hymnien kirjassa eli Rigvedassa Aditi on hyväntahtoinen voima, joka näkyy pilvien ja tähtien peittämällä taivaankannella ihan taivaan toisella puolella.  Kerrotaan, että Aditi heitti pois Auringon eli Suryan kahdeksasta pojastaan, koska hän ei pystynyt olemaan enää tekemisissä sellaisen henkilön kanssa,  joka oli hänen mielestään vastuussa hirvittävästä kuumuudesta,  joka vallitsee nimenomaan kuivina kausina.

Muinaisten myyttien mukaan Surya oli liian kiihkeä, koska solmiessaan avioliiton Sanjnan eli omatunnon kanssa, Sanjna oli pian uupunut kaikesta miehensä hänelle antamasta huomiosta niin,  että hän ei kestänyt sitä enää pitempään,  vaan hänen oli pakko hylätä Surya. Sanjna järjesti asiat niin, että eräs palvelijatar korvasi hänet niin,että hän pystyi karkaamaan paikalta. 

Sanjna pakeni metsään ottaen tamman muodon, mutta pian Surya tuli perässä oriin muodossa paritellakseen Sanjnan kanssa. Seurauksena Sanjna synnytti Soturin nimeltä Revanta sekä kaksi komeaa ja ikinuorta Aswinia, jotka olivat aamunkoiton sanansaattajia.

Mytologisin terveisin Serena, 246.