Shamaani Odin

Pohjoismaisen mytologian mukaan heidän jumaliensa päällikkö Odin oli myös velho, parantaja, esoteerisen tiedon etsijä sekä shamaani. Kerran hän antoi maksuksi silmänsä, jotta saisi juoda viisauden lähteestä. Hän myös hirttäytyi valtavaan Yggdrasil-saarniin, joka ulottui pohjoisen maailmankaikkeuden ylitse taivaasta helvettiin. 

Odin riippui tämän valtavan saarnipuun oksista kokonaiset yhdeksän päivää ja yötä tuijottaen lumoutuneena Niflheimiin, joks kuolleiden valtakuntaa kutsuttiin. Tällä tavalla hänen tietoisuutensa avautui sillä tavalla, että hän oppi ymmärtämään riimukirjoituksia. Jotkut legendat kertovat hänen menettäneen elämänsä kyseisestä tiedosta, mutta kuitenkin   hän syntyi jälleen uudelleen,  ollen näin kaikista elossa olevista ihmisistä viisain. 

Heimon viisaimman, eli poppamiehen, shamaanin tai tietäjän tulee todistaa hänen oma erikoisasemansa liikkumalla sellaisissa ulottuvuuksissa ja palata takaisinkin, mihin tavalliset kuolevaiset eivät pysty. Eli hänen täytyy vierailla kuolleiden valtakunnassa Niflheimissa ja palata sieltä takaisin. Aivan jokaisen shamaanin kohdalla on velvollisuus kohdata rituaalinomainen kuolema ja jälleensyntyminen. 

Tämän urotyön suoritettuaan shamaani saa yli-inhimillisiä kykyjä, kuten se,  että miten hän voi parantaa sairastuneet, sään hallitseminen, tulevaisuuden ennustaminen, vainajien ohjaaminen tuonpuoleiseen,  sekä metsästysretkien hyvien saaliiden varmistaminen. 

Henget antavat erityisen palveluskutsun ja tästä on yleensä merkkinä sairastuminen, transsi tai outo muutos käytöksessä. Heimon jäsenten on tapana tarkkailla näitä merkkejä ja järjestää shamaanin rituaalinomainen kuolema. Seremonian osana shamaanikokelas käyttää naamaria lähtiessään ensimmäiselle matkalleen tuonpuoleiseen.  Näitä matkoja shamaanilla on edessään vielä monia.

Mystisin terveisin Serena, 246.