Kiinan vanhimpiin filosofisiin perinteisiin lukeutuva taolaisuus opettaa elämään luonnon rytmin mukaisesti
Itäisen ajattelun yksi vanhimmista virtauksista on kulkenut yli kaksi ja puoli vuosituhatta omalla nimellään. Sen perustana on ajatus tao-nimisestä periaatteesta, joka tarkoittaa luonnollista tietä tai virtausta. Aatteen klassiset tekstit Daodejing ja Zhuangzi kuvaavat opetuksen pohjan ytimekkäästi mutta syvällisesti. Käytäntö on jakautunut filosofiseen ja uskonnolliseen muotoon. Jälkimmäinen sisältää oman jumalkokoelmansa, riitit ja meditatiivisen perinteen. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut sekä uskontotieteen että mindfulness-liikkeen kautta. Aihe yhdistää syvällisen filosofian, käytännön elämänviisauden ja rikkaan symbolimaailman kiinnostavalla tavalla. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, eri haarat ja modernit sovellukset toisistaan.
Aiheen synty ajoittuu noin 600-luvulle ennen ajanlaskumme alkua. Perimätieto pitää Laotsea opetuksen perustajana, joskin tarkkaa historiallista hahmoa hänestä on vaikea tavoittaa. Klassinen teksti Daodejing eli Tien ja hyveen kirja sisältää 81 lyhyttä jaksoa, jotka sisältävät opetuksen ytimen. Toinen perusteos Zhuangzi sai muotonsa noin 300-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Tällainen rikas perinne sijoittuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa uskonto ja mytologia kohtaavat ihmiskunnan suuria kysymyksiä monesta suunnasta. Han-dynastian aikaan opetuksesta kehittyi vähitellen myös oma uskonnollinen muoto omine pappeineen. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen kautta erityisesti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.
Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Konfutselaisuus on kiinalaisen ajattelun toinen suuri haara. Se korostaa yhteiskunnallisia velvollisuuksia ja perheen merkitystä. Sen ja taolaisuuden suhde on pitkä keskustelu kiinalaisessa kulttuurissa. Buddhalaisuus saapui Kiinaan 100-luvulla ja sekoittui paikallisiin perinteisiin omilla painotuksillaan. Aiheelle ovat sukulaisia myös uskonto ja mytologia laajempina kysymysteemoina ihmisen olemassaolosta ja luonnosta. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein kiinan tai englannin alkuperäisinä. Daoism ja Taoism ovat tunnetuimpia käännöksiä englanniksi. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden filosofisten perinteiden kanssa. Niiden tarkka erottelu auttaa lukemaan kirjallisuutta oikein. Tao-käsitteen avaaminen vaatii oman tarkastelunsa rinnalla.
Tao on käsitteenä avoin ja monitulkintainen alusta lähtien. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti tietä tai polkua, mutta filosofisessa käytössä se viittaa luonnon ja olemassaolon perusvirtaan. Daodejingin ensimmäinen jakso toteaa kuuluisasti, että tao, josta voidaan puhua, ei ole iankaikkinen tao. Käsite jää tarkoituksellisesti määrittelemättömäksi, koska sitä pidetään liian laajana sanoiksi puristettavaksi. Käytännössä tao näkyy luonnonilmiöiden vuorovaikutuksessa, vuodenaikojen kierrossa ja ihmisen oman kehon toiminnassa. Suomalaiset uskontotieteilijät, kuten Tapani Harviainen ja Pertti Nikkilä, ovat avanneet käsitettä omissa teoksissaan. Wu wei eli toimimaton toiminta on käsitteen läheinen kumppani, joka tarkoittaa luonnon mukaista toimintatapaa ilman pakkoa. Filosofisen ja uskonnollisen taolaisuuden ero ansaitsee oman tarkastelunsa.
Filosofisen ja uskonnollisen muodon ero on yksi aiheen olennaisimmista jaotteluista. Filosofinen muoto eli daojia keskittyy klassisten tekstien tutkimiseen ja niiden sisältämiin elämänviisauksiin. Uskonnollinen muoto eli daojiao kehittyi Han-dynastian lopulta alkaen. Se sisältää oman jumalkokoelmansa, papistonsa ja temppelinsä. Yksi tunnetuimmista koulukunnista on Quanzhen-perinne, joka korostaa meditaatiota ja sisäistä alkemiaa. Tianshi-perinne eli taivaallisten mestareiden koulu on toinen pitkä haara. Sisäinen alkemia eli neidan tähtää kehollisten energioiden hienoon hallintaan ja vähitellen kuolemattomuuden saavuttamiseen. Suomalaisessa keskustelussa filosofinen muoto on tunnetumpi, sillä se on lähempänä länsimaista filosofian käsitystä. Uskonnollisen muodon rituaaleihin tutustuminen vaatii usein matkaa Kiinaan tai Taiwaniin. Käytännön opetukset ovat aiheen kiinnostava ulottuvuus.
Käytännön opetukset taolaisuudesta ovat tehneet aiheesta saavutettavan myös ei-uskonnolliselle yleisölle. Wu wei eli luonnon mukainen toiminta opettaa pidättäytymään turhasta ponnistelusta ja luottamaan omaan oikea-aikaiseen toimintaan. Yin ja yang ovat vastakohtien tasapainon symboli, joka näkyy kaikkialla luonnossa. Pu eli muotoutumaton puunpalanen on Zhuangzin suosima kuva alkuperäisestä yksinkertaisuudesta. Suomalaiset mindfulness-ohjaajat ja meditaation opettajat ovat tuoneet näitä käsitteitä keskusteluun. Tämä on tapahtunut erityisesti 2000-luvulta lähtien. Käytännön sovelluksia löytyy itsestään huolehtimisessa, työrytmien hallinnassa ja parisuhdetta koskevissa kysymyksissä. Tao te chi eli yhdenlainen liikemeditaatio yhdistää opetuksen ja kehollisen harjoituksen. Modernit yhteydet ja niiden rajat ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.
Modernien yhteyksien ja kriittisten huomioiden tarkastelu on osa kypsää käsittelyä. Aihe on saanut 1900-luvulla suosiota länsimaisessa filosofisessa ja uskonnollisessa keskustelussa. Siitä on tullut osa monien itseapukirjojen kuvastoa. Tällainen kevyt sovellus voi joskus karata aiheen alkuperäisestä kontekstista. Suomalaiset uskontotieteilijät huomauttavat, että aihe on tuhansien vuosien rikas perinne. Toinen huomio koskee kaupallista markkinointia, jossa luvataan henkisiä saavutuksia tehokkaiden kurssien kautta. Aiheen klassiset tekstit ja vakavat kommentaarit edellyttävät kuitenkin pitkäjänteistä lukemista ja keskustelua opettajan kanssa. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen syvyyden. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi länsimaiseksi itseapufilosofiaksi tai eksoottiseksi mausteeksi.
Luonnollisen virran ja oman elämän rytmin yhdistäminen tarjoaa kiehtovan tarkastelukohteen. Sekä filosofisesti että käytännöllisesti aihe on antoisa. Aiheen ydin ei ole opin ulkoa oppiminen vaan rauhallinen tutustuminen siihen, miten oma elämä voi seurata luonnon rytmiä paremmin. Aihetta voi syventää suomalaisten kiinalaisen filosofian yleisesitysten kautta. Tapani Harviaisen ja Pertti Nikkilän teokset ovat olennaisia kotimaisia avauksia. Daodejingin ja Zhuangzin suomennetut laitokset täydentävät pohjaa alkuperäisellä äänellä. Säännöllinen luku ja oma pohdinta rakentavat hyvää pohjaa pitkällä aikavälillä. Oma elämänkysymys voi joskus jäädä askarruttamaan luonnon ja oman tahdon välillä. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi tarjota inhimillisen kuulemisen tilan oman pohdinnan rinnalle. Henkinen sparraus täydentää sitä, mitä kirjat ja meditaatio tarjoavat omalla tavallaan.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
