Ragnarök ja jumalten tuho

Susi murtaa vihdoin kahleensa, taivas pimenee ja jumalat ratsastavat viimeiseen taisteluun kohti varmaa tuhoaan. Ragnarök on pohjoismaisen mytologian kaikkein kuuluisin maailmanloppu. Sana Ragnarök tarkoittaa suomeksi jumalten tuhoa tai kohtaloa. Se on suuri taistelu, jossa lähes koko maailma lopulta tuhoutuu. Ragnarökissä jumalat ja pelätyt jättiläiset kohtaavat viimeisen kerran. Sitä ennen koittaa hirvittävä ja hyvin pitkä talvi nimeltä Fimbulvetr. Taistelussa lähes kaikki jumalat saavat lopulta surmansa. Tuhon jälkeen maailma kuitenkin syntyy vielä kerran kokonaan uudelleen. Kaksi ihmistä selviää hengissä ja aloittaa kaiken alusta. Seuraavaksi avautuu, mistä Ragnarökissä oikein on kysymys.

Ennustettu maailmanloppu

Pohjoismaisessa mytologiassa uskottiin myös maailman lopulliseen tuhoon. Tätä suurta maailmanloppua kutsuttiin nimellä Ragnarök. Sana Ragnarök tarkoittaa suomeksi jumalten tuhoa tai kohtaloa. Tällainen maailmanlopun ennustus kuuluu luontevasti aihepiiriin uskonto ja mytologia, jossa monilla kansoilla on oma kertomuksensa maailman lopusta. Ragnarök oli ennalta säädetty ja täysin väistämätön tapahtuma. Sitä pidettiin hyvän ja pahan voimien viimeisenä suurena taisteluna. Jopa viisas ylijumala Odin tiesi hyvin tulevasta kohtalostaan. Hän ei kuitenkaan voinut mitenkään estää väistämätöntä tuhoa. Kohtalo oli lopulta jumaliakin väkevämpi voima. Tästä lähtökohdasta avautuu, miten koko suuri tuho oikein alkoi.

Tuhon ennusmerkit

Ragnarökiä ennakoivat monet pahaenteiset merkit ympäri maailmaa. Ensimmäinen suuri merkki oli rakastetun valon jumala Baldurin kuolema. Baldurin kuoltua koko maailman tasapaino alkoi vähitellen horjua. Tällaiset lopun ennusmerkit ovat aihepiirissä uskonto ja mytologia hyvin keskeinen ja jatkuvasti toistuva aihe kaikkialla maailmassa. Myös ihmisten keskuudessa moraali alkoi pahasti rappeutua. Veljekset alkoivat taistella ja jopa surmata toisiaan. Vanhat sukusiteet katkesivat lopulta kokonaan ihmisten välillä. Näin koko maailma valmistautui vähitellen suureen tuhoonsa. Pahat enteet seurasivat nopeasti toinen toistaan. Kaikki viittasi lähestyvään suureen loppuun. Maailma oli menettämässä vanhan järjestyksensä.

Suuri talvi

Ennen itse Ragnarökiä koitti hirvittävä ja hyvin pitkä talvi. Tätä ankaraa talvea kutsuttiin nimellä Fimbulvetr eli suuri talvi. Se kesti kolme kokonaista vuotta ilman yhtään välikesää. Lunta ja pakkasta tuli jatkuvasti kaikista suunnista yhtä aikaa. Koko maailma peittyi vähitellen paksun lumen ja jään alle. Tämän ankaran talven jälkeen aurinko alkoi lopulta pimetä taivaalla. Susi Fenris pääsi vihdoin irti vanhoista ja vahvoista kahleistaan. Sen kaksi sudenpoikaa nielivät lopulta itse auringon ja kuun. Näin koko taivas pimeni ja maailma vaipui synkkään ja kylmään pimeyteen. Kylmyys ja pimeys valtasivat vähitellen kaiken maailmassa. Ihmisiä ja jumalia odotti yhä synkempi ja pelottavampi aika.

Viholliset heräävät

Suuren talven jälkeen kaikki pahat voimat pääsivät vihdoin valloilleen. Petollinen Loki pääsi vihdoin irti omista vahvoista kahleistaan. Suuri maailmankäärme Jörmungand nousi lopulta merten syvyyksistä. Samalla valtavat aallot lähettivät liikkeelle pelätyn Naglfar-laivan. Tämä pelätty laiva oli tehty kokonaan kuolleiden kynsistä. Sillä purjehtivat jättiläiset kohti jumalten viimeistä taistelua. Etelästä saapui myös pelätty tulijättiläinen nimeltä Surt. Hän toi mukanaan tulta ja tuhoa levittävät demoniset joukot. Näin kaikki jumalten viholliset olivat vihdoin liikkeellä. Suuri ja lopullinen yhteenotto oli nyt jo hyvin lähellä. Jumalat valmistautuivat kohtaamaan pelätyt vihollisensa taistelussa.

Viimeinen taistelu

Jumalten viholliset kokoontuivat lopulta suurelle Vigridin tasangolle. Vartija Heimdall näki ensimmäisenä nämä lähestyvät viholliset. Hän puhalsi torveensa niin, että ääni kaikui yli koko maailman. Silloin kaikki jumalat aseistautuivat suureen ja viimeiseen taisteluun. Ylijumala Odin ratsasti eturintamassa kohti pelättyä Fenris-sutta. Ukkosen jumala Thor puolestaan haastoi suuren maailmankäärmeen. Taistelussa lähes kaikki jumalat ja hirviöt saivat lopulta surmansa. Lopulta tulijättiläinen Surt poltti koko maailman miekallaan. Maa vajosi liekkeihin ja lopulta syvälle mereen. Näin koko vanha maailma tuhoutui lähes kokonaan. Kaikkialla vallitsi vain tuli, jää ja suuri kaaos. Vanha maailma oli tullut lopulta tiensä päähän.

Uusi maailma

Vaikka Ragnarök tuhosi lähes kaiken, tarina ei päättynyt vielä siihen. Tuhon jälkeen maailma näet syntyi vielä kerran kokonaan uudelleen. Uusi maa nousi vihreänä ja puhtaana suoraan syvästä merestä. Muutamat harvat jumalat selvisivät hengissä suuresta tuhosta. Myös rakastettu valon jumala Baldur heräsi lopulta henkiin. Kaksi ihmistä oli piiloutunut turvaan maailmanpuu Yggdrasiliin. Heistä sai lopulta alkunsa kokonaan uusi ihmiskunta. Uudessa maailmassa vallitsi lopulta rauha ja sopusointu. Pahuutta tai kurjuutta ei enää ollut lainkaan olemassa. Näin tuhosta seurasi lopulta uusi ja parempi alku. Tarina päättyi siis lopulta toivoon eikä pelkkään tuhoon. Näistä aineksista on hyvä koota yhteen, mistä Ragnarökissä on kysymys.

Maailmanlopun perintö

Ragnarök on pohjoismaisen mytologian kuuluisa maailmanloppu, joka tarkoittaa jumalten tuhoa. Se oli ennalta säädetty ja väistämätön hyvän ja pahan voimien viimeinen taistelu. Ragnarökiä ennakoivat monet merkit, kuten valon jumala Baldurin kuolema, ihmisten moraalin rappio sekä hirvittävä Fimbulvetr-talvi. Suuressa taistelussa Vigridin tasangolla lähes kaikki jumalat ja hirviöt saivat surmansa, ja tulijättiläinen Surt poltti lopulta koko maailman. Tuhon jälkeen maailma kuitenkin syntyi uudelleen puhtaana ja vihreänä, ja kaksi selviytynyttä ihmistä aloitti kaiken alusta. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa tutustua suomeksi ilmestyneeseen pohjoismaista mytologiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Ragnarökin tarina elää yhä myös nykyajan kirjoissa, peleissä ja elokuvissa. Olipa kyse aiheen kiehtovuudesta tai laajemmasta kiinnostuksesta mytologiaan, avoin mieli vie pisimmälle.