Buddha ja valaistumisen tie

Arvonimi tarkoittaa herännyttä, eikä se ole henkilönnimi. Buddha oli nimeltään Siddhartha Gautama, ja hän eli Intian pohjoisosissa. Elämäntarina kertoo suojatusta lapsuudesta, neljästä kohtaamisesta ja lähdöstä palatsista. Kuusi vuotta ankaraa askeesia ei tuottanut tulosta, joten hän valitsi keskitien. Opetuksen ydin tiivistyy neljään totuuteen ja kahdeksanosaiseen tiehen. Kaikkiin kysymyksiin hän ei vastannut, ja tunnettu vertaus nuolesta selittää miksi. Kuvasto syntyi vasta myöhemmin ja sai vaikutteita kreikkalaisesta veistotaiteesta. Eurooppaan opetus saapui 1800-luvun käännösten mukana. Meillä keskeisiä tekstejä on suomennettu jo pitkään.

Nimitys eikä nimi

Tarkkaan ottaen kyseessä on arvonimi eikä henkilönnimi. Sana tarkoittaa herännyttä tai valveutunutta, ja se annettiin ihmiselle, joka saavutti tietyn oivalluksen. Historiallinen henkilö oli nimeltään Siddhartha Gautama, ja hän kuului Shakyan sukuun. Perinne kertoo hänen syntyneen Lumbinissa, joka sijaitsee nykyisen Nepalin alueella. Ajoituksesta ei ole yksimielisyyttä, ja arviot vaihtelevat parilla vuosisadalla. Vanha perinne asettaa elämän kuudennelle ja viidennelle vuosisadalle ennen ajanlaskun alkua. Uskonto ja mytologia tuntevat harvan hahmon yhtä tarkasti kuin tämän. Vaiheet ovat silti säilyneet hyvin yhtenäisinä.

Palatsista puun juurelle

Elämäntarina tunnetaan pääpiirteissään hyvin. Nuori ruhtinas kasvoi suojatussa ympäristössä, jossa vaikeat asiat pidettiin poissa näkyvistä. Neljä kohtaamista muutti kaiken, sillä hän näki vanhuksen, sairaan, vainajan ja vaeltavan askeetin. Noin 29 vuoden iässä hän jätti palatsin ja lähti etsimään vastausta kärsimykseen. Kuusi vuotta kului ankarassa paastossa ja itsekidutuksessa ilman tulosta. Sen jälkeen hän valitsi keskitien ja istuutui viikunapuun juurelle. Kertomuksessa on osia, joita uskonto ja mytologia ovat myöhemmin täydentäneet. Kertomuksissa mainitaan myös vaimo ja pieni poika, jotka jäivät palatsiin. Valaistuminen tapahtui perinteen mukaan 35 vuoden iässä.

Neljä totuutta ja polku

Opetuksen ydin tiivistyy neljään kohtaan. Ensimmäinen toteaa, että elämään kuuluu tyytymättömyyttä ja kärsimystä. Toinen nimeää syyn, joka on jatkuva tarttuminen ja halu saada lisää. Kolmas sanoo, että kärsiminen voi lakata. Neljäs kuvaa tien, jota kutsutaan kahdeksanosaiseksi. Tiehen kuuluvat oikea näkemys, aikomus, puhe, toiminta, toimeentulo, ponnistus, tarkkaavaisuus ja keskittyminen. Kokonaisuutta sanotaan keskitieksi, koska se välttää sekä nautinnon tavoittelun että ankaran kieltäymyksen. Opetus esitettiin aluksi suullisesti ja kirjattiin muistiin vasta vuosisatoja myöhemmin. Sanamuodot vaihtelevat siksi kokoelmasta toiseen. Ensimmäinen opetus annettiin Sarnathissa pienelle ryhmälle.

Nuoli ja vastaamattomat kysymykset

Kysyjille hän ei vastannut kaikkeen. Oppilaat halusivat tietää, onko maailma ikuinen ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Vastauksena kerrotaan vertaus miehestä, jota on ammuttu nuolella. Mies kieltäytyy hoidosta ennen kuin saa tietää, kuka ampui ja millaisesta puusta jousi tehtiin. Sillä välin hän kuolee, ja vertauksen opetus on selvä. Keskustelukumppanit olivat usein oppineita, jotka odottivat filosofista väittelyä. Vastaus ohjasi huomion käytäntöön. Kysymykset, jotka eivät auta kärsimyksen lopettamisessa, jätettiin sivuun. Häntä ei myöskään pidetty jumalana eikä maailman luojana. Perinne kuvaa hänet opettajana, joka löysi tien ja näytti sen muille.

Tyhjä valtaistuin ja patsaat

Kuvia hänestä ei tehty aluksi lainkaan. Varhaisissa muistomerkeissä läsnäolo merkittiin tyhjällä valtaistuimella, jalanjäljillä tai pyörällä. Tapa jatkui useita vuosisatoja hänen kuolemansa jälkeen. Ensimmäiset ihmishahmoiset kuvat syntyivät ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla kahdella alueella. Luoteisessa Gandharassa kuvanveisto sai vaikutteita kreikkalaisesta perinteestä, mikä näkyy laskoksissa ja kasvonpiirteissä. Mathurassa kehittyi samaan aikaan oma intialainen tyyli. Käsien asennot vakiintuivat merkeiksi, joista jokainen tarkoittaa eri asiaa. Pitkät korvalehdet muistuttavat raskaista koruista, jotka hän jätti pois. Patsaiden koko vaihtelee kädessä pidettävästä valtavaan.

Länteen käännösten mukana

Eurooppaan tieto saapui käännösten mukana. Ensimmäiset laajat käännökset tehtiin 1800-luvulla, kun kielitieteilijät alkoivat lukea sanskritia ja paalia. Saksalainen filosofi Arthur Schopenhauer innostui opetuksesta ja teki sitä tunnetuksi. Meillä keskeisistä teksteistä on saatavilla suomennoksia, ja Dhammapada on niistä luetuimpia. Museoiden Aasian kokoelmissa on esillä patsaita, joiden ikä ulottuu satoja vuosia taaksepäin. Sisustusliikkeissä myydään lisäksi koriste-esineitä, jotka toistavat samaa kuvastoa. Harjoittajille kuva on kunnioituksen kohde eikä sisustuselementti. Ero kannattaa tuntea, jos esineen haluaa kotiinsa. Innostus ei ole sen jälkeen hiipunut.

Sanat ja kuvat rinnakkain

Buddha on buddhalaisuuden perustaja, valaistunut opettaja, joka tunnetaan myös nimellä Siddhartha Gautama. Nimi on arvonimi, joka tarkoittaa valaistunutta. Hän syntyi ylhäiseen sukuun ja kohtasi nuorena elämän kärsimyksen. Etsittyään totuutta hän saavutti valaistumisen viikunapuun alla. Hän opetti neljää jaloa totuutta ja jaloa kahdeksanosaista polkua. Opetustyötä hän jatkoi vuosikymmeniä ja kuoli lopulta noin 80-vuotiaana. Perinteen mukaan buddhia on ollut monia, ja Gautama on aikamme tärkein. Buddha on joka tapauksessa kiehtova osa uskonnon ja mytologian rikasta ja monivivahteista perinnettä. Olipa kyse aiheen kiehtovuudesta tai laajemmasta kiinnostuksesta mytologiaan, avoin ja utelias mieli vie pisimmälle.