Bodhisattva ja myötätunnon tie

Buddhalaisuuden tunnetuin ihanne kääntää päämäärän toisin päin. Bodhisattva tarkoittaa heräävää olentoa, joka ei astu lopulliseen rauhaan yksin. Vanhimmassa käytössä sana viittasi Buddhaan itseensä ennen valaistumista ja hänen aiempiin elämiinsä. Näistä elämistä kertovia tarinoita on satoja, ja niitä kuvitettiin temppelien seiniin. Mahajanan myötä ihanne avautui kaikille, ja harjoittaja antaa oman lupauksensa. Harjoitus jäsennetään kuuteen täydellisyyteen, joista ensimmäinen on anteliaisuus. Myötätunnon, viisauden ja suojelun hahmot tunnetaan nimillä Guanyin, Manjusri ja Jizo. Meillä myötätunto on siirtynyt myös tutkimuksen ja työelämän puolelle. Ihanne on säilynyt yli kahden vuosituhannen ajan.

Heräävä olento toisia varten

Kahdesta sanskritin sanasta muodostuu nimitys, joka tarkoittaa heräävää olentoa. Ensimmäinen osa viittaa heräämiseen ja valaistumiseen, toinen olentoon tai olemukseen. Bodhisattva on siis se, joka on matkalla valaistumiseen. Ratkaisevaa on kuitenkin se, mitä hän tekee matkan päätepisteessä. Ihanteen mukaan hän ei astu lopulliseen rauhaan yksin vaan jää auttamaan muita. Päämääränä on kaikkien olentojen vapautuminen kärsimyksestä. Harvassa hahmossa uskonto ja mytologia kohtaavat yhtä selvästi kuin tässä. Ihanne koskee siis suhdetta toisiin eikä pelkkää omaa kehitystä. Juuri tämä erottaa sen monesta muusta päämäärästä. Ajatus on samalla opillinen ja kertomuksellinen.

>

Jataka-tarinat ja aiemmat elämät

Vanhimmassa käytössä sana tarkoitti aivan muuta. Sillä viitattiin Buddhaan itseensä ennen valaistumista sekä hänen aikaisempiin elämiinsä. Näistä elämistä kertyi laaja tarinasto, jota sanotaan jataka-kokoelmaksi. Kokoelmassa on satoja kertomuksia, joissa tuleva Buddha esiintyy eläimenä, kauppiaana tai kuninkaana. Jokaisessa hän tekee jonkin uhrauksen toisten hyväksi. Tunnetuimmassa jänis heittäytyy tuleen ruoaksi nälkäiselle vieraalle. Kertomukset kuuluvat siihen kerrokseen, jossa uskonto ja mytologia sekoittuvat toisiinsa. Tarinoita käytettiin myös opetuksessa ja saarnoissa, ja moni niistä muistuttaa eläinsatua. Niitä kerrottiin kansalle ja kuvitettiin temppelien seiniin.

Lupaus ja mielen suunta

Suuri käänne tapahtui ajanlaskun alun tienoilla. Silloin syntyi suuntaus, joka tunnetaan nimellä suuri kulkuneuvo eli mahajana. Sen mukaan kuka tahansa voi asettaa saman päämäärän kuin Buddha itse. Harjoittaja antaa lupauksen, jossa hän sitoutuu auttamaan kaikkia olentoja ennen omaa lopullista vapautumistaan. Lupausta edeltää mielen suunnan kääntäminen, jota kutsutaan heräävän mielen syntymiseksi. Vanhemmissa koulukunnissa päämääränä oli oma vapautuminen ja pyhän ihmisen asema. Kahden ihanteen välinen keskustelu on jatkunut vuosisatoja. Erot eivät kuitenkaan ole niin jyrkkiä kuin väittely antaa ymmärtää. Molemmat tiet ovat edelleen käytössä.

Kuusi täydellisyyttä

Harjoitus jäsennetään kuuteen täydellisyyteen. Ensimmäinen on anteliaisuus, joka tarkoittaa antamista ilman laskelmointia. Toisena on eettinen elämä ja kolmantena kärsivällisyys vaikeissa tilanteissa. Neljäs on tarmo, joka pitää harjoituksen käynnissä silloinkin, kun into laantuu. Viides on keskittyminen ja kuudes viisaus, joka näkee asioiden todellisen luonteen. Viisaus erottaa ihanteen pelkästä hyväntahtoisuudesta, koska ilman sitä auttaminen menee harhaan. Myöhemmissä teksteissä luetellaan lisäksi kymmenen kehitysvaihetta, joita harjoittaja kulkee läpi. Luettelo on helppo muistaa ulkoa. Matkan kestoksi arvioidaan lukemattomia elämiä.

Guanyin, Manjusri ja Jizo

Hahmoja on paljon, ja kullakin on oma tehtävänsä. Tunnetuin on myötätunnon ilmentymä, joka tunnetaan Intiassa nimellä Avalokitesvara. Kiinassa hahmo muuttui naishahmoksi ja sai nimen Guanyin, Japanissa puolestaan nimen Kannon. Kuvissa hänellä on usein monta kättä, koska avun tarvitsijoita on lukemattomia. Viisautta edustaa Manjusri, jolla on kädessään miekka ja kirja. Jizo on Japanissa lasten ja matkalaisten suojelija, ja hänen kivipatsailleen puetaan punaisia esiliinoja. Maitreya odottaa tulevaa aikaa, jolloin hänestä tulee seuraava Buddha. Patsaita näkee myös eurooppalaisissa museoissa. Näiden hahmojen kuvasto on tullut tutuksi myös meillä.

Yhdistykset ja myötätuntotutkimus

Suomeen buddhalaisuus tuli järjestäytyneenä 1900-luvun puolivälissä. Yhdistystoiminta alkoi vuonna 1947, ja se oli aluksi hyvin pienimuotoista. Nykyään maassa toimii useita ryhmiä, joista osa seuraa japanilaista ja osa tiibetiläistä perinnettä. Keskeisiä tekstejä on suomennettu, ja termistö on vakiintunut vähitellen. Myötätunto on samalla siirtynyt uskonnollisesta kehyksestä tutkimuksen puolelle. Helsingin yliopistossa tehtiin 2010-luvulla laaja hanke, jossa selvitettiin myötätunnon merkitystä työelämässä. Tulokset kiinnostivat myös yrityksiä ja julkista sektoria. Osa harjoittajista pitää irrottamista alkuperäisestä kehyksestä ongelmallisena. Toiset katsovat, että hyvä ajatus kestää siirtymisen.

Ensimmäiset askeleet

Lue ensin yksi lyhyt jataka-tarina, koska ne on kirjoitettu kansantajuisiksi. Siirry sen jälkeen suomennettuihin perusteksteihin ja niiden selityksiin. Uskontotieteen yleisteokset kertovat, miten koulukunnat eroavat toisistaan. Meditaatioryhmiin voi tutustua vierailemalla avoimessa illassa ilman sitoumuksia. Myötätuntoharjoituksia esitellään myös maallisissa oppaissa, joissa ei ole uskonnollista kehystä. Kuusi täydellisyyttä sopii hyvin muistilistaksi omaan arkeen. Kirjastoista löytyy hyviä johdantoteoksia suomeksi. Alkukielisiä termejä ei tarvitse opetella heti. Kokonaisuus avautuu hitaasti, ja juuri siksi ihanne on kestänyt yli 2 000 vuotta.