Ásatrú ja germaaninen uuspakanallisuus

Uuspakanallisuuden tunnetuimpiin haaroihin kuuluu muinaisnorjalaista pakanaperinnettä elvyttävä moderni liike. Aiheen nimi on islannin sanoista áss ja trú. Sveinbjörn Beinteinsson perusti Ásatrúarfélagið-yhdistyksen 1972 Islannissa. Yhdistys sai valtion tunnustuksen 1973. Yhdysvalloissa Stephen McNallen perusti Asatru Free Assemblyn 1972. Else Christensen oli toinen varhainen vaikuttaja 1969 alkaen. Aiheen tekstit ovat Eddat ja saagat. Jumalia ovat Óðinn, Þórr, Freyr ja Freyja. Blót, sumbel ja seiðr ovat klassisia rituaaleja. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjoista. Aihe yhdistää muinaisen pohjoisen perinteen ja modernin uskonnollisen elvytyksen kiinnostavalla tavalla. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, rituaalit ja kriittiset huomiot toisistaan.

Aiheen historialliset juuret

Aiheen historialliset juuret ulottuvat muinaisnorjalaiseen ja germaaniseen pakanaperinteeseen. Áesir-jumalkunta oli pohjoismaisten pakanoiden palvonnan kohde. Tällainen tausta asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa uskonto ja mytologia tarjoavat kontekstin aiheelle laajemman uskonnonhistoriallisen tarkastelun näkökulmasta. Modernin muodon herätyksen aloitti Sveinbjörn Beinteinsson 1972. Hänen perustamansa yhdistys sai valtion tunnustuksen 1973. Stephen McNallen perusti Asatru Free Assemblyn 1972 Yhdysvalloissa. Else Christensen kehitti Odinist Fellowshipin 1969 alkaen. Liike on kasvanut 1970-luvulta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen kautta. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.

Lähikäsitteet ja erot

Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Niin sanottu heatenismi tai heathenry on englanninkielinen yläkäsite, johon aihe kuuluu yhtenä haarana. Wicca on toinen moderni uuspakanaperinne, mutta sen juuret ovat brittisessä noituusperinteessä. Niin sanottu Forn Sed eli muinainen tapa on aiheen rinnakkainen ruotsalainen ja norjalainen termi. Aiheen taustakehyksinä toimivat uskonto ja mytologia laajempina kattokäsitteinä erilaisille perinteille. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein islannin tai englannin alkuperäisinä. Heathenry, Norse paganism ja Odinism ovat tunnetuimpia kansainvälisiä muotoja. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin muiden uuspakanaperinteiden kanssa. Pohjoismaisten jumalien painottuminen ja eddat lähteinä erottavat kuitenkin aiheen muista. Klassinen jumalkunta avaa aiheen seuraavan kerroksen.

Klassinen jumalkunta

Klassinen jumalkunta aiheessa rakentuu Áesir- ja Vanir-perheiden ympärille. Niin sanottu Óðinn on jumalkunnan johtaja, viisauden ja runouden jumala. Hänen attribuutteihinsa kuuluvat keihäs Gungnir ja korpit Huginn ja Muninn. Niin sanottu Þórr on ukkosen ja vahvuuden jumala, jonka attribuutti on Mjölnir-vasara. Þórr on aiheen suosituimpia jumalia myös modernissa muodossa. Niin sanottu Freyr ja Freyja, Vanir-perheen jäsenet, edustavat hedelmällisyyttä ja rakkautta. Tyr on sodan ja kunnian jumala, joka uhrasi kätensä Fenrir-sudelle. Loki on monitulkintainen hahmo, joka esiintyy sekä kumppanina että vastustajana eri tarinoissa. Aiheen jumalkunnan kuvaus pohjautuu Snorri Sturlusonin Proosa-Eddaan 1220-luvulla ja Runoeddan teksteihin. Suomalaiset muinaisnorjan tutkijat ovat kääntäneet näitä klassisia tekstejä. Modernit rituaalit ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.

Modernit rituaalit

Modernit rituaalit aiheessa pohjautuvat muinaisten lähteiden tulkintaan. Blót on klassinen uhrirituaali, jossa juodaan hunajaolutta jumalille. Modernissa muodossa blót sisältää oluen kaatamista maahan. Sumbel on juomakierros, jossa nostetaan maljat jumalille ja esi-isille. Sumbelin seremoniallinen luonne korostaa yhteisöllisyyttä. Seiðr on aiheen taikuusperinne, joka liittyy Freyjaan. Diana Paxson ja muut elvyttivät seiðr-perinnettä 1980-luvulta. Vuotuiset juhlat ovat Yule, Ostara, Midsummer ja Winter Nights. Suomalaiset uuspakanat järjestävät vastaavia juhlia kotimaassa. Modernit harjoittajat kerääntyvät yleensä pieniin paikallisiin piireihin. Aiheen jakolinjat ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.

Aiheen jakolinjat

Aiheen jakolinjat ovat saaneet keskustelua. Universalistinen muoto pitää aiheen avoinna kaikille kiinnostuneille. Folkloristinen muoto rajaa harjoittamisen germaanisen perinteen jälkeläisiin. Islannin Ásatrúarfélagið edustaa selvästi universalistista linjaa. Yhdysvalloissa keskustelu on ollut kireämpää näiden ryhmien välillä. Heathens Against Hate -liike 2010-luvulla on erottautunut rasistisista suunnista. Modernit harjoittajat painottavat rauhallista ja kunnioittavaa luonnetta. Suomalaiset uuspakanat tuovat aihetta kotimaahan. Aiheen kansainvälinen keskustelu jatkuu edelleen verkkofoorumeilla ja akateemisissa konferensseissa. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.

Kriittiset huomiot

Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee aiheen historiallista jatkuvuutta. Modernit historiantutkijat painottavat aiheen olevan modernin elvytyksen tulos. Muinaisten lähteiden, kuten Eddojen, tulkinta vaatii kriittistä lukutapaa. Toinen huomio koskee aiheen poliittista käyttöä. Tietyt äärioikeistolaiset ryhmät ovat omaksuneet aiheen symboliikkaa, mikä on aiheen valtaosalle vastenmielistä. Kolmas huomio koskee aiheen kaupallista käyttöä, jossa myydään kursseja ja tuotteita ilman ammatillista pohjaa. Suomalaiset uskontotieteilijät suosittavat aiheen tarkastelua sen monikerroksisuuden ymmärrystä korostaen. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen aseman tärkeänä modernin uuspakanallisuuden muotona. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi populaarikulttuurin symboliksi vaan elää osana modernin henkisyyden kenttää.

Aiheen jatko

Pohjoismaisen pakanaperinteen tutkiminen tarjoaa näkökulman muinaisen mytologian ja modernin elvytyksen risteykseen. Aiheen ydin ei ole pikaisten vastausten löytäminen. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta yhden modernin liikkeen monikerroksiseen sisältöön. Aihetta voi syventää suomalaisten uskontotieteilijöiden ja muinaisnorjan tutkijoiden teosten kautta. Kotimaisten kirjoittajien työ tarjoaa hyvän lähtökohdan. Eddat suomalaisina käännöksinä rakentavat klassisen pohjan. Aiheen syvempi ulottuvuus avautuu vuosien aikana. Oma kysymys aiheen henkilökohtaisesta merkityksestä voi joskus jäädä askarruttamaan. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi avata uusia näkökulmia oman pohdinnan jäsentämiseen.