Aiheena kanavointi kiehtoo monia, sillä se koskettaa ihmisen vanhinta kysymystä yhteydestä näkymättömään
Näkymättömän puolen viestit kulkeutuvat ihmisen kautta vanhan perinteen mukaisesti. Eri kulttuureissa on aina ollut välittäjiä, joiden kautta uskotaan tulevan tietoa rajan toiselta puolelta. Kreikan oraakkelit, pohjoisten heimojen šamaanit ja keskiajan visioista kertovat mystikot kuuluvat samaan jatkumoon. Modernissa muodossaan ilmiö nousi laajempaan tietoisuuteen 1800-luvulla. Uutta vauhtia se sai 1900-luvun lopun henkisestä heräämisestä. Eri lähteet kertovat saavansa viestejä niin enkeleiltä, opaseelta kuin korkeammilta tietoisuuden tasoilta. Aiheeseen liittyy paljon kysymyksiä todenperäisyydestä, kokemuksen aitoudesta ja erotuksesta mielikuvituksen tuotteista. Asiallinen ja maltillinen lähestyminen avaa rikkaan kentän tarkasteltavaksi.
Viestien välittäminen näkymättömästä on ihmiskunnan vanhimpia henkisiä kokemuksia. Antiikin Delfoissa Pythia välitti Apollonin sanomia kysyjille kuninkaista talonpoikiin. Pohjoisen alueen šamaanit matkasivat henkiloitsuissaan toisille tasoille hakeakseen tietoa heimon parhaaksi. Keskiaikaisten naismystikkojen kuten Hildegard Bingeniläisen näyt kerrottiin alkuperältään jumalallisiksi. Modernin keskustelun pohjana toimii erityisesti spiritualismi. Kyseinen liike syntyi Yhdysvalloissa 1840-luvulla Foxin sisarusten tunnetuksi tekemänä. Liike levisi nopeasti Eurooppaan ja synnytti istuntoja, joissa meediot toimivat välittäjinä. Suomeen ilmiö rantautui 1800-luvun lopussa eurooppalaisen henkisen virtauksen mukana. Termi kanavointi vakiintui vasta paljon myöhemmin omaksi kuvauksekseen samasta perustoiminnosta. Sen erottaminen lähikäsitteistä on tarpeen, jotta aiheen sisäiset linjat hahmottuvat selvemmin.
Lähikäsitteiden erot avautuvat, kun perinteitä tarkastelee rinnakkain. Meedion työ on perinteisesti yhdistetty poismenneiden kanssa kommunikointiin. Kanavointi viittaa puolestaan laajempaan henkien ja tietoisuuden tasojen kirjoon. Nykyaikaisessa keskustelussa nämä raja-aidat ovat sumentuneet. Taustalla vaikuttaa monella välittäjällä spiritualismi tärkeänä viitepisteenä, vaikka sanasto on vuosien myötä vaihtunut. Suomalaisessa henkisessä keskustelussa puhutaan usein opasenergian, valomestarin tai poismenneen läheisen viesteistä. Sanasto vaihtelee perinteen ja koulukunnan mukaan. Olennaisena yhdistävänä tekijänä on välittäjän poikkeava tietoisuuden tila ja kokemus oman tahdon ohittavasta tiedonvirrasta. Käytännön työtavoissa erot tulevat selvemmin näkyviin.
Kanavoinnin muodot vaihtelevat hyvin kevyestä syvään transsiin. Tietoinen kanavointi tapahtuu valveilla. Välittäjä kuulee tai aistii viestin omilla aisteillaan ja sanoittaa sen omilla sanoillaan. Puolitietoisessa muodossa välittäjä on osittain läsnä mutta sallii vieraan vaikutuksen tulla puheen kautta. Syvässä transsissa välittäjä menettää tietoisuutensa kokonaan, ja palatessaan ei muista mitään puhutusta. Automaattikirjoitus on oma muotonsa, jossa käsi liikkuu ilman tietoista ohjausta. Joillakin välittäjillä on erityinen taito ottaa vastaan kuvia, toisilla taas musiikkia tai numeroita. Suomalaisten henkisten ohjaajien parissa tietoinen muoto on tavallisin lähestymistapa. Eri muodoilla on omat etunsa ja haasteensa. Aitouden arviointi nousee tärkeäksi kysymykseksi heti käytännön työn rinnalla.
Aitouden arviointi on aiheen vaikein ja tärkein puoli. Kokeneet henkisen ohjauksen ammattilaiset korostavat sisäistä rauhaa ja viestin laatua mittareina. Aito viesti tuntuu tasapainoiselta, ja se kunnioittaa vastaanottajan vapautta tehdä omat valintansa. Pelottelu, kiireen tunne ja absoluuttiset ennusteet ovat varoitusmerkkejä. Mielikuvituksen ja kanavoinnin erottaminen vaatii pitkäaikaista harjoitusta ja terveen itsekriittisyyden ylläpitämistä. Suomalaisessa keskustelussa on tuotu esiin niin sanottu sisäinen tarkistus. Välittäjä kysyy itseltään, sopiiko viesti rakkauden ja totuuden kanssa yhteen. Kokemus ei sulje pois harhaa, mutta säännöllinen oma reflektio vähentää sen vaaraa. Itsetuntemus rakentaa pohjan, jolla kanavointia voi kehittää hallitusti. Harjoituksen pidempiaikainen rakenne ja arjen varjelevat tavat kertovat enemmän.
Säännöllinen harjoitus rakentuu hitaasti ja vaatii kärsivällisyyttä. Meditaatio, hengitysharjoitukset ja päivittäinen hiljaisuuden hetki ovat usein lähtökohtana. Päiväkirjan pitäminen auttaa tunnistamaan, mikä on omasta mielestä lähtevää ja mikä mahdollisesti tulee muualta. Kokeneet ohjaajat suosittelevat aluksi pieniä, arkisia kysymyksiä ennen suuria elämänvalintoja. Fyysisestä terveydestä huolehtiminen on yllättävän olennaista. Uupunut keho ja mieli synnyttävät enemmän projektioita kuin selkeitä viestejä. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan ajatus puhtaasta mielestä ennen merkittävää sisäistä työtä. Saman ajatuksen voi soveltaa myös kanavointiin omassa arjessa. Tämä rauhallinen pohja suojaa myös aiheen ympärillä piileviltä riskeiltä, joista on syytä puhua suoraan.
Riskit kuuluvat aiheen kunnialliseen käsittelyyn yhtä lailla kuin sen mahdollisuudet. Pahimmillaan kanavointiin uppoutuminen voi etäännyttää arjesta ja heikentää realistista arvostelukykyä. Niin sanottu spiritualistinen pakeneminen on todellinen ilmiö. Siinä ihminen pyrkii välttelemään elämän vastuita henkisten kokemusten avulla. Mielenterveyden näkökulmasta on tärkeää erottaa rikastava harjoitus ja häiriintyneestä tilasta kertovat oireet. Ammattiapua kannattaa hakea, jos kokemukset alkavat vaikuttaa unen, työkyvyn tai ihmissuhteiden laatuun. Suomessa henkisen ohjauksen kentällä toimii sekä vastuullisia ammattilaisia että vähemmän koulutettuja toimijoita. Lähde, suositukset ja oma tunne yhdessä antavat luotettavimman kuvan ohjaajan tasosta. Maltillinen ja kriittinen ote säilyttää aiheen rikkauden ilman sokeuttavaa innostusta.
Yhteyden etsiminen toiselle puolelle on yhtä vanha aihe kuin ihmiskunnan tarinat näkymättömästä. Sen syvempään ymmärtämiseen tarvitaan sekä historiallista taustaa että omaa kokemusta hiljaisuudesta. Aihetta voi syventää suomalaisten henkisten kirjoittajien teoksilla. Myös uskontotieteen yleisesitykset käsittelevät meedio- ja oraakkeliperinteitä monipuolisesti. Säännöllinen meditaatio, hengitysharjoitukset ja päiväkirjan pitäminen rakentavat pohjan käytännön työlle. Kun viestien tulkinta tai oma kokemus jää epäselväksi, monelle on avuksi keskustelu meedion kanssa puhelimitse. Tällainen rauhallinen sparraus voi selkeyttää sitä, mihin oma sisäinen ääni kannustaa. Omat unet, sattumukset ja sisäiset oivallukset kannattaa kirjata muistiin. Pitkällä aikavälillä ne kertovat enemmän kuin yksittäinen istunto.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tarjoamme lukemisen arvoisia artikkeleita eri aihealueilta, jotka auttavat sinua löytämään uusia näkökulmia elämääsi. Artikkelimme on kirjoitettu asiantuntijoiden toimesta. Pidä silmällä säännöllisesti lisättäviä uusia julkaisujamme
