Vedenneidoista ja veden hengistä

Koska veden kerrotaan olevan luova voima, useat erilaiset myytit kertovatkin, että kaikki elämä on lähtöisin pyhästä vedestä. Kohdun ja kaiken luomisen symbolina toimii juuri vesi. Suolaisen veden jumalatar ja alkuräjähdyksen kammottava lohikäärme Tiamat loi babylonialaisen taruston mukaan kaikki jumalat elämänvedestä. 

Skandinaavisessa mytologiassa Ranilla, joka oli veden jumalatar, ja hänen miehellään Aegirilla oli kokonaiset yhdeksän tytärtä, jotka olivat valtavia aaltoja. He olivat meren jumalainen pariskunta ja he olivat samalla myös jättiläisiä. Ranilla oli tapana vetää valtavaan kalastamiseen tarkoitettuun verkkoonsa hukkuneita merimiehiä. Samalla he ottivat kaiken merimiesten mukana olleen kullan omaan valtakuntaansa. 

Vesillä on kokonaan oma erityinen ja mystinen elämänsä ja maailmansa, jossa elää useita tarunomaisia olentoja. Kaikki näistä eivät ole vedenalaisia, ja niillä on tapana jopa näyttäytyä silloin tällöin. Veden keijujen ja muiden olentojen kerrotaan olevan totisen totta niiden tarunomaisuudesta huolimatta. Veden henkiä ja vedenneitoja voi nähdä jokaisessa sellaisessa paikassa, missä vettä on. Suurissa merissä on luonnollisesti enemmän näitä olentoja kuin pienissä puroissa ja lammissa. Luonnonlähteiden kerrotaan olevan parhaimpia paikkoja nähdä vesikeijuja.

Sinä olet varmasti kuullut ilmiöstä nimeltä näkki, jolla pelotellaan lapsia menemästä syvään veteen yksin. Näkki on kuitenkin alun perin  lähtöisin Saksasta, vaikka se kuuluukin suomalaiseen kansantarustoon. Näkin kerrotaan olevan naispuolinen pahansuopa ja ilkeämielinen vedenhaltija, joka voi muuttaa muotoaan uppopuuksi, naiseksi, joksikin eläimeksi  tai jopa kiveksi.

Lokakuisin terveisin Serena, 246.