Me kaikki olemme varmaan kuulleet jutun pojasta ja sudesta. Tämä poika oli paimentamassa lehmiä metsän siimeksessä ja pitkästyi oloonsa. Niinpä hän huusi monta kertaa, apua susi, apua susi. Kylän ihmiset juoksivat niin nopeasti kuin pääsivät paikalle suojelemaan poikaa ja karjaansa, todetakseen kyseessä olleen vain väärän hälytyksen.
Huvin vuoksi poika toisteli tätä muutaman kerran, kunnes tuli tosi vaaratilanne. Paikalle ilmestyi ihka oikea susi. Mutta kun poika huusi apua, niin kukaan kylän asukkaista ei tullutkaan enää paikalle. En nyt muista, miten pojalle kävi, mutta karjaa ainakin menehtyi suden hampaisiin.
Mikä tämän tarinan opetus olikaan? Kun aikasi valehtelet, sinua ei enää uskota vaikka lopulta olisit miten oikeassa. Maineesi on mennyttä kamaa.
Soittelemiin, Serena, 246.
"Matkaa kanssani kohti oivalluksia"
Minä olen intuitiivinen selvänäkijä ja tarottulkitsija ja blogissani kirjoitan enkeleistä, tarot- ja oraakkelikorteista, energioista, elämänhallinnasta, haasteista, hyvinvoinnista, ihmissuhteista, tunteista, astrologiasta, numerologiasta ja elämän muutoksista.
