Sateenkaaren synty

Jumalat ovat langettaneet vedenpaisumuksia maan päälle rangaistukseksi ihmiskunnan huonosta ja turmeltuneesta käytöksestä.  Ihmiskunnan jatkuvuus on turvatta sillä tavalla, että ainakin yhdelle henkilölle on ilmoitettu etukäteen tulevasta luonnonkatastrofista. Vanhin tunnettu myytti Sumerien vedenpaisumus on vuodelta 2400 ennen Kristusta. 

Ehdottomasti tunnetuin tarina vedenpaisumuksista on raamatussa ensimmäisessä Mooseksen kirjassa  esiintyvä Nooan arkki. Jumala varoitti Nooaa tulevasta tulvasta, koska hän katsoi Nooan olevan hyvä sekä kunnollinen mies.  Jumala neuvoi Nooaa rakentamaan arkin ja sanoi aikovansa hävittää maailman ihmisten julmuuden ja pahuuden vuoksi.

Jumala kehotti Nooaa ottamaan arkkiin mukaan vaimonsa ja kolme poikaansa sekä jokaisesta eläinlajista sekä uroksen että naaraan.  Arkin valmistuttua Jumala lähetti tulvan maan päälle neljäksikymmeneksi päiväksi ja yöksi.  Sateiden loputtua Nooa lähetti kyyhkysen etsimään kuivaa maata. Lintu palasikin takaisin tuoden nokassaan oliivipuun oksan ja johdatti arkin kiinteälle maalle Araratvuorelle. 

Kun tulva loppui, Jumala loi sateenkaaren maan päälle muistuttamaan siitä, ettei maa tulisi enää hukkumaan vedenpaisumukseen. Lisäksi hän käski Nooaa lisääntymään ja täyttämään maan. Nooa totteli häntä sekä eli kokonaiset kolmesataaviisikymmentä vuotta.

Nooan kolme poikaa vastasivat ihmiskunnan leviämisestä maan päälle. Seem loi seemiläiset ja Jaafet oli pohjoisen kansan isä. Haamin kerrotaan olevan tummaihoisten kansojen esi-isä.

Itä-Turkissa olevaa Araratvuorta pidetään paikkana, johon Nooan arkki päätyi lopulta tulvavesien laskettua. Merkkejä arkista etsitään sieltä edelleen. 

Kesäisin terveisin Serena, 246.