Huijarisyndroomasta

Nykyaika on erittäin haasteellista aikaa monelle meistä. Jostain syystä juuri meille naisille on tyypillistä olla epäuskoinen omia kykyjään kohtaan. Sen vuoksi pelkäämme epäonnistuvamme yli kaiken emmekä ymmärrä kuinka arvokkaita me olemme juuri sellaisina mitä olemme. Näitä asioita on kumminkin esiintynyt jo 1970 -luvulta lähtien.

Tälle tutkitullekin psykologiselle ilmiölle on tunnusomaista kova  tunne turvattomuudesta ja epäilys siitä, että menestyminen olisi pelkästään erittäin hyvän onnen ansiota. Ilmiön mukaan muita ihmisiä voitaisiin myös pettää, eikä menestys olisi lainkaan todellisten ansioiden tai kykyjen ansiosta.

Tämän sanotaan johtuvan perfektionismista eli täydellisyyden tavoittelusta, kaiken tulisi onnistua aina jatkuvasti täydellisen suorituksen kaltaisesti. Muita syitä ovat muun muassa hylkäämisen tunne ja jatkuva itsensä vähättely. Huijarisyndroomaa kärsivä vertaa myös itseään jatkuvasti muihin, mutta hänen on vaikea hyväksyä sitä, että häntä kiitetään tai kehutaan.

Tämä ilmiö johtuu tietysti menneisyyden kokemuksista ja varsinkin epäonnistumisista. Tämän vuoski henkilö kokee suurta sosiaalista painetta, että hänen olisi pakko onnistua kaikessa mihin hän ryhtyy. Hänellä on siis liialliset vaatimukset itseänsä kohtaan.

Tätä niin sanottua huijarisyndrooman tunnetta esiintyy kaiken ikäisten keskuudessa, kummallakin sukupuolellla ihmisillä ympäri maailman. Tunne on kuitenkin yleisempi naisilla kuin miehillä.

Tätä syndroomaa potevat henkilöt kokevat, että heitä ei palkita riittävästi heidän onnistumisistaan, joten he eivät tunne onnistumisen tunnetta heidän saavutuksistaan, lisäksi he voivat olla negatiivisia tulevien palkkioidensa suhteen.

Joulukuisin terveisin Serena, 246.