Salaliittohenkisyys ilmiönä

Joogapiiristä saattaa yllättäen kantautua puhetta maailmaa hallitsevasta salaisesta eliitistä. Salaliittohenkisyys tarkoittaa juuri tällaista new age -henkisyyden ja salaliittoteorioiden yhdistelmää. Termin esittelivät tutkijat Charlotte Ward ja David Voas vuonna 2011 kuvaamaan tätä ilmiötä. Molempia ajattelutapoja yhdistää usko siihen, että kaikki liittyy kaikkeen eikä mikään tapahdu sattumalta. Ilmiö nousi laajaan tietoisuuteen erityisesti koronapandemian aikana eri puolilla maailmaa. Tutkijoiden mukaan kyse on osin vanhan esoteerisen perinteen luonnollisesta jatkumosta. Aihe on herättänyt paljon keskustelua myös Suomessa eri yhteyksissä. Seuraavaksi avautuu, mitä salaliittohenkisyys tarkoittaa ja mistä se kumpuaa.

Kahden maailman yhdistelmä

Henkisyys ja salaliittoteoriat saattavat aluksi vaikuttaa hyvin erillisiltä maailmoilta. Salaliittohenkisyys on kuitenkin juuri näiden kahden ajattelutavan yllättävä yhdistelmä. Käytännössä se tarkoittaa new age -henkisyyden ja salaliittouskomusten sulautumista yhteen. Ilmiö kuuluu laajaan aihepiiriin henkiset ilmiöt ja symbolit, jossa vaihtoehtoiset uskomukset ovat hyvin keskeisessä osassa. Henkisissä piireissä saatetaan siis jakaa myös monenlaisia salaliittoteorioita. Toisaalta monet salaliittoteoriat sisältävät vahvan hengellisen ja henkisen ulottuvuuden. Näin kaksi hyvin erilaista vakaumusta kietoutuu lopulta yhdeksi kokonaisuudeksi. Tästä lähtökohdasta avautuu, mistä koko käsite on alun perin peräisin.

Käsitteen synty

Salaliittohenkisyyden ilmiölle annettiin oma nimi vasta melko hiljattain. Tutkijat Charlotte Ward ja David Voas esittelivät englanninkielisen termin jo vuonna 2011. He käyttivät siitä sanaa conspirituality, joka yhdistää salaliiton ja hengellisyyden. Suomeksi tämä on käännetty osuvasti juuri sanalla salaliittohenkisyys. Ilmiö kuuluu osaksi laajempaa keskustelua henkiset ilmiöt ja symbolit, jossa vaihtoehtoinen ja torjuttu tieto on keskeisessä asemassa. Tutkijoiden mukaan henkisyys ja salaliittoteoriat punoutuivat yhteen erityisesti internetin aikakaudella. Aluksi ilmiötä kuvattiin hyvin tuoreena ja jopa varsin yllättävänä yhdistelmänä. Myöhemmin sen on nähty kumpuavan paljon syvemmältä vanhasta esoteerisesta perinteestä.

Yhteinen ajattelutapa

Henkisyyttä ja salaliittoteorioita yhdistää yllättävän samanlainen ajattelutapa. Lähes jokaisen salaliittoteorian taustalla on muutama jatkuvasti toistuva perusajatus. Niiden mukaan mikään ei tapahdu sattumalta eikä mikään ole sitä miltä se näyttää päältä päin. Lisäksi ajatellaan, että kaikki asiat ovat tavalla tai toisella yhteydessä toisiinsa. Juuri samanlaisia ajatuksia löytyy myös new age -henkisyyden puolelta yllättävän paljon. Siellä puhutaan vastaavuusopista, karman laista ja kaiken kattavasta holistisesta maailmankuvasta. Molemmissa siis korostuu vahvasti ajatus piilossa olevista merkityksellisistä yhteyksistä. Tämä yhteinen ajatuspohja tekee niiden yhdistymisestä lopulta hyvin luontevaa.

Salattu tieto vetää

Molempia ajattelutapoja yhdistää myös vahva vetovoima juuri salattuun tietoon. Sekä henkisyydessä että salaliittoteorioissa korostuu ajatus jostakin kätketystä viisaudesta. Tällaista tietoa kutsutaan tutkimuksessa joskus stigmatisoiduksi eli leimatuksi tiedoksi. Sillä tarkoitetaan tietoa, jota valtavirta ei hyväksy tai jopa aktiivisesti torjuu kokonaan. Juuri tämä torjuttu asema tekee tiedosta monille ihmisille erityisen houkuttelevaa. Salaisuuksien paljastaminen voi tuntua eräänlaiselta vapautumiselta tai suurelta havahtumiselta. Samalla se luo vahvan tunteen kuulumisesta valtavirran ulkopuoliseen joukkoon. Tällaista valtakulttuurin ulkopuolista tilaa on kutsuttu osuvasti kulttiseksi miljööksi.

Nousu pandemian aikana

Salaliittohenkisyys nousi laajaan tietoisuuteen erityisesti juuri koronapandemian aikana. Tuolloin uutisiin nousivat monet hyvinvointi- ja joogapiireihin levinneet salaliittoteoriat. Moni hämmästyi suuresti siitä, miten henkisyys ja syvä epäluulo viranomaisia kohtaan yhdistyivät keskenään. Terveysuskomukset ja hengellisyys kytkeytyivät tuolloin hyvin tiiviisti salaliittoajatteluun. Tämä tapahtui samaan tahtiin sekä täällä Suomessa että laajalti muualla maailmassa. Pandemian luoma epävarmuus ja pelko ruokkivat osaltaan tällaista ajattelua. Kun luotettavaa tietoa oli rajallisesti, vaihtoehtoiset selitykset houkuttelivat monia. Ilmiön taustalla nähdäänkin usein jokin paljon syvempi henkinen kaipuu.

Vanhan perinteen jatkumo

Salaliittohenkisyyteen kannattaa suhtautua sekä uteliaasti että riittävän kriittisesti samalla. Vaikka ilmiö tuntuu monella tapaa uudelta, se nähdään usein vanhan perinteen jatkona. Tutkijat liittävät sen länsimaiseen esoteriaan eli salattuun ja vain harvoille tarkoitettuun tietoon. Esoteriaa, uushenkisyyttä ja salaliittoteorioita on kuvattu osaksi yhtä ja samaa kulttista miljöötä. On hyvä muistaa, että ilmiö on ennen kaikkea tutkimuskohde, ei mikään totuus maailmasta. Moni teoria voi myös ruokkia tarpeetonta pelkoa ja epäluuloa toisia ihmisiä kohtaan. Siksi avoimuuden rinnalla tarvitaan aina myös tervettä lähdekritiikkiä. Näistä aineksista on hyvä koota yhteen, mitä salaliittohenkisyys oikein on.

Ilmiön ydin ja merkitys

Salaliittohenkisyys tarkoittaa new age -henkisyyden ja salaliittoteorioiden yhdistelmää, jolle tutkijat Ward ja Voas antoivat nimen vuonna 2011. Molempia yhdistää ajatus siitä, ettei mikään tapahdu sattumalta ja että kaikki on yhteydessä toisiinsa, sekä vetovoima salattuun tietoon. Ilmiö nousi laajaan tietoisuuteen koronapandemian aikana, ja sen nähdään jatkavan vanhaa länsimaista esoteerista perinnettä. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa tutustua vaikka suomeksi ilmestyneeseen uskontotieteelliseen tai esoteriaa käsittelevään kirjallisuuteen. Aihetta lähestyttäessä on hyvä säilyttää sekä avoin mieli että terve kriittisyys, sillä osa teorioista voi ruokkia turhaa pelkoa. Ilmiön ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi vaihtoehtoiset uskomukset vetoavat moniin juuri epävarmoina aikoina. Olipa kyse aiheen kiehtovuudesta tai sen kriittisestä tarkastelusta, harkitseva mieli vie pisimmälle.