Biosentrismi ja tietoisuuden voima

Entä jos koko maailmankaikkeus ei luonutkaan tietoisuutta, vaan tietoisuus loi maailmankaikkeuden. Biosentrismi on amerikkalaisen tutkijan Robert Lanzan esittämä kiistelty teoria tietoisuuden keskeisyydestä. Sen mukaan elämä ja tietoisuus ovat kaiken perusta, ja aineellinen maailma syntyy niistä. Teoria nojaa kvanttifysiikan tulkintoihin ja herättää suuria kysymyksiä ajasta ja kuolemasta. Lanzan mukaan aika ja tila eivät ole todellisia esineitä vaan mielen välineitä havaita maailmaa. Tästä seuraa ajatus, jonka mukaan tietoisuuden kuolemaa ei oikeastaan olisikaan olemassa. On tärkeää muistaa, ettei valtavirran tiede hyväksy tätä teoriaa. Seuraavaksi avautuu, mitä biosentrismi tarkoittaa ja mihin se perustuu.

Teorian perusajatus

Tavallisesti me ajattelemme, että maailmankaikkeus oli ensin ja tietoisuus syntyi vasta myöhemmin. Biosentrismi kääntää tämän tutun ajatuksen kokonaan päälaelleen aivan toisin päin. Sen mukaan elämä ja tietoisuus ovat kaiken keskus, eikä suinkaan toisin päin. Teorian mukaan juuri tietoisuus luo aineellisen maailman eikä maailma tietoisuutta. Tällainen ajattelu kuuluu aihepiiriin henkiset ilmiöt ja symbolit, jossa mieli ja todellisuus nähdään tiiviisti yhteen kietoutuneina. Teorian esitti tutkija Robert Lanza tunnetussa kirjassaan jo vuonna 2009. Hän huomautti, että maailmankaikkeuden lait näyttävät hienosäädetyiltä juuri elämää varten. Tästä lähtökohdasta avautuu, kuka teorian takana oikein on.

Mies teorian takana

Biosentrismin ajatukset ovat peräisin yhdeltä varsin arvostetulta tutkijalta. Robert Lanza on yhdysvaltalainen lääketieteen ja kantasolututkimuksen huippuasiantuntija. Hänet on aikoinaan äänestetty yhdeksi maailman merkittävimmistä elossa olevista tiedemiehistä. Tunnetuksi hän tuli tutkimuksistaan kantasolujen ja uhanalaisten eläinten kloonauksen parissa. Myöhemmin hän kiinnostui syvästi fysiikasta, kvanttimekaniikasta ja astrofysiikasta. Näiden hyvin erilaisten alojen yhdistäminen synnytti hänen ajatuksensa biosentrismistä. Aihe kuuluu osaksi laajempaa keskustelua henkiset ilmiöt ja symbolit, jossa tiede ja henkisyys kohtaavat. Teoriaa hän on kehitellyt yhdessä tähtitieteilijä Bob Bermanin kanssa.

Aika ja tila mielessä

Yksi biosentrismin kaikkein kiehtovimmista ajatuksista koskee juuri aikaa ja tilaa. Lanzan mukaan aika ja tila eivät ole mitään todellisia esineitä tai asioita maailmassa. Sen sijaan ne ovat eräänlaisia työkaluja, joiden avulla mielemme jäsentää omia havaintojaan. Hän vertaa niitä kuoreen, jota me kannamme aina mukanamme kuin kilpikonna omaansa. Tämän ajatuksen mukaan aika ei siis virtaa samalla tavalla kuin yleensä kuvittelemme sen virtaavan. Kaikki hetket voisivat olla olemassa ikään kuin yhtä aikaa päällekkäin ja samanaikaisesti. Vertauksena on käytetty levyä, jolla kaikki kappaleet ovat aina koko ajan tallessa. Tällaiset ajatukset johtavat suoraan vielä yhteen paljon suurempaan ja syvempään kysymykseen.

Kuolema illuusiona

Biosentrismin tunnetuin ja samalla kaikkein kiistellyin väite koskee juuri itse kuolemaa. Jos tietoisuus on todella koko maailman perusta, ei sen tarvitse loppua kehon mukana lainkaan. Lanzan mukaan kuolema sellaisena kuin sen yleensä ymmärrämme voi olla pelkkä illuusio. Tämä johtuu siitä, että samastamme itsemme pelkkään aineelliseen kehoomme. Jos kehon kuori riisutaan pois, tietoisuuden ajatellaan silti jatkuvan edelleen. Ajatusta on tuettu myös kvanttifysiikan niin sanotulla monien maailmojen tulkinnalla. Sen mukaan tietoisuus voisi hyvin jatkua jossakin toisessa rinnakkaisessa todellisuudessa. Tällainen ajatus on monelle hyvin lohdullinen, vaikka se onkin tieteellisesti hyvin kiistanalainen.

Kvanttifysiikan tulkinta

Biosentrismi nojaa hyvin vahvasti juuri kvanttifysiikan ilmiöiden tulkintaan. Kvanttimekaniikassa havainnoijalla näyttää olevan erikoinen ja tärkeä rooli juuri mittaustuloksissa. Tästä Lanza päättelee, että tietoisuus vaikuttaa suoraan siihen, millaisena todellisuus meille ilmenee. Hänen mukaansa ilman havaitsijaa maailma ei olisi lainkaan sellainen kuin se nyt on. Tämä on kuitenkin vain yksi ja varsin kiistelty tapa tulkita kvantti-ilmiöitä. Useimmat fyysikot eivät tulkitse näitä havaintoja lainkaan samalla tavalla kuin Lanza. Siksi biosentrismiä pidetään tieteen valtavirrassa enemmän filosofiana kuin varsinaisena fysiikkana. Tämä johtaa väistämättä kysymykseen koko teorian todellisesta asemasta.

Tiede ja kritiikki

Biosentrismiin kannattaa suhtautua sekä avoimesti että hyvin kriittisesti samaan aikaan. On hyvin tärkeää muistaa, ettei valtavirran tiede hyväksy tätä teoriaa todistettuna tieteellisenä faktana. Monet tutkijat pitävät sitä enemmän mielenkiintoisena ajatusleikkinä kuin varsinaisena teoriana. Teoria ei myöskään tarjoa mitään kokeellisesti testattavia ja toistettavia ennusteita. Tämä on tieteen näkökulmasta sen kaikkein suurin ja selkein heikkous. Toisaalta moni kokee sen ajatukset hyvin lohdullisina ja syvästi pohdituttavina asioina. Teoria muistuttaa, miten suuria mysteereitä tietoisuus ja todellisuus yhä meille kaikille ovat. Näistä aineksista on hyvä koota yhteen, mitä biosentrismi oikein on.

Tietoisuuden arvoitus

Biosentrismi on Robert Lanzan esittämä kiistelty teoria, jonka mukaan elämä ja tietoisuus ovat kaiken perusta ja luovat aineellisen maailman. Sen mukaan aika ja tila ovat mielen välineitä, ja siksi tietoisuuden kuolemaa ei teorian mukaan oikeastaan olisikaan olemassa. Ajatukset nojaavat kvanttifysiikan tulkintoihin, joita valtavirran tiede ei kuitenkaan hyväksy todistettuina. Jos aihe kiinnostaa syvemmin, kannattaa tutustua vaikka suomeksi käännettyyn tietoisuutta käsittelevään kirjallisuuteen. Joskus suuret kysymykset tietoisuudesta ja kuolemasta jäävät kuitenkin askarruttamaan mieltä pidemmäksi aikaa. Silloin moni kokee helpottavaksi puhua niistä rauhassa, ja tähän vastaa esimerkiksi puhelimitse käytävä luottamuksellinen keskustelu meedion kanssa, joka kuuntelee ja auttaa jäsentämään ajatuksia. Olipa kyse teorian kiehtovuudesta tai omista pohdinnoista, avoin mieli vie pisimmälle.