Hyväntekevät planeetat ja onni

Vanhassa sanastossa planeetat jaettiin hyvää ja pahaa tekeviin. Hyväntekevät planeetat ovat tässä jaossa Jupiter ja Venus, joista edellinen on suurempi ja jälkimmäinen pienempi. Luokittelu perustui antiikin oppiin lämmöstä, kylmyydestä, kosteudesta ja kuivuudesta. Vastapariksi asetettiin Mars ja Saturnus, joiden laatuja pidettiin elämälle epäsuotuisina. Päivän ja yön kartat muuttavat asetelmaa, koska planeetat kuuluvat eri joukkoihin. Sijainti ja kunto vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin pelkkä nimitys. Meillä almanakat levittivät planeettamerkit koteihin jo 1700-luvulla. Onnen tähdellä tarkoitettiin usein juuri Jupiteria, ja sanonta elää yhä kielessä. Vanhat nimitykset ovat palanneet käyttöön viime vuosikymmeninä.

Jupiter ja Venus pareina

Kaksi planeettaa on perinteisesti luettu hyväntekijöiksi. Jupiter on näistä suurempi ja Venus pienempi, ja molempien katsotaan tuovan sujuvuutta sinne, missä ne kartassa ovat. Jupiterin alaan kuuluvat kasvu, laajeneminen, opiskelu ja avoin mieli. Venus liittyy sopusointuun, kauneuteen, varallisuuteen ja ihmissuhteisiin. Latinankielinen nimitys tarkoittaa hyvää tekevää, ja se on käännetty suomeen suoraan. Jaottelu on säilynyt siitä asti, kun astrologia sai kirjallisen muotonsa. Molempia on kutsuttu myös onnenplaneetoiksi, ja nimitys kertoo odotuksista enemmän kuin lupauksista. Kumpikaan ei kuitenkaan takaa mitään, vaan kyse on painotuksesta. Nykyisin niistä puhutaan usein pehmeämmin sanoin. Luokittelun taustalla on aivan konkreettinen ajatus.

Lämpö, kosteus ja kylmyys

Luokittelu ei ollut mielivaltainen. Antiikin luonnonopin mukaan kaikki koostui neljästä laadusta, jotka olivat lämpö, kylmyys, kosteus ja kuivuus. Lämpimäksi ja kosteaksi katsottiin Jupiter, mikä oli elämälle suotuisin yhdistelmä. Lievempänä sama sävy kuvasi Venusta, ja siksi siitä tuli pienempi hyväntekijä. Laadut liitettiin myös vuodenaikoihin ja ihmisen ikäkausiin. Kohtuullinen lämpö ja kosteus tarkoittivat kasvua, kun taas ääripäät tuhosivat sadon. Taustalla on luonnonfilosofia, jonka varaan astrologia rakentui kokonaisuudessaan. Ajatus tuntuu nykyään vieraalta, mutta aikanaan se oli järkevä. Järjestelmä oli kattava ja johdonmukainen. Sama logiikka selittää myös vastakkaisen puolen. Toinen pari sai päinvastaisen leiman.

Vastapari ja neljä roolia

Jupiteria pidetään suurena hyväntekijänä. Se on hyväntekevistä planeetoista tärkein. Jupiter edustaa kasvua ja laajentumista. Siihen liitetään onni ja runsaus. Se tuo mukanaan Vastakohdiksi asetettiin Mars ja Saturnus. Mars on kuuma ja kuiva, mikä tarkoitti polttavaa ja äkillistä vaikutusta. Saturnus on kylmä ja kuiva, ja siihen liitettiin hitaus, puute ja vanheneminen. Näitä kutsuttiin vahingoittaviksi planeetoiksi, ja Saturnusta pidettiin niistä ankarampana. Jaottelu tunnetaan kreikkalaisista lähteistä ja siirtyi latinaan sellaisenaan. Nimitykset käännettiin myöhemmin kansankielille. Loput taivaankappaleet jäivät väliin, koska niiden luonne vaihtelee. Merkuriuksen sanottiin saavan sävynsä siitä, mihin se on yhteydessä. Kuu luettiin suotuisaksi kasvavana ja vaikeammaksi vähenevänä. Aurinko sai kaksi puolta, koska sen läheisyys myös peittää muut planeetat näkyvistä. Vuorokaudenaika muuttaa koko asetelmaa.

Päivän ja yön ero

Ratkaiseva lisäys tuli siitä, onko kartta päivän vai yön kartta. Päiväkartassa Aurinko on horisontin yläpuolella ja yökartassa sen alapuolella. Päivän joukkoon luetaan Aurinko, Jupiter ja Saturnus, yön joukkoon Kuu, Venus ja Mars. Jakoa sanotaan sektiksi, ja se opitaan yleensä heti alkeiden jälkeen. Vuorokaudenaika selviää syntymäajasta ja auringonnousun hetkestä. Omaan vuorokaudenaikaansa osuva planeetta toimii tasaisemmin ja hallitummin. Jupiter on siis päiväkartassa vahvimmillaan hyväntekijänä. Venus puolestaan nousee yökartassa keskeisemmäksi. Sama sääntö lieventää vahingoittavia planeettoja, joten Saturnus on päivällä siedettävämpi. Mars taas rauhoittuu yön kartassa selvästi. Nimilappu on siis vasta lähtökohta.

Sijainti ratkaisee enemmän

Kunto ratkaisee enemmän kuin nimitys. Hyväntekijä voi olla merkissä, jossa se toimii heikosti, ja silloin sen apu jää ohueksi. Neitsyeeseen sijoittunut Venus tai Kaksosissa oleva Jupiter ovat tästä perinteisiä esimerkkejä. Auringon lähellä oleva planeetta katsotaan peittyneeksi, jolloin sen vaikutus heikkenee. Takaperin kulkeva planeetta toimii viiveellä ja kääntyy sisäänpäin. Vahingoittava planeetta voi puolestaan olla hyvin sijoitettu ja tuottaa kestävää tulosta. Saturnus omassa merkissään tarkoittaa rakennetta ja pitkäjänteisyyttä eikä pelkkää vastoinkäymistä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on aina yksilöllinen. Tulkinta rakentuu siis useasta tekijästä yhtä aikaa. Sanat hyvä ja paha ovat tässä karkeita.

Onnen tähti almanakassa

Almanakat toivat planeettojen merkit suomalaisiin koteihin. Turun akatemia julkaisi 1700-luvulta alkaen almanakkoja, joissa oli planeettamerkkejä ja säätietoja. Tavallinen lukija tunsi merkit ja tiesi, mikä päivä oli suotuisa työn aloittamiseen. Kielessä elää yhä sanonta onnellisen tähden alla syntymisestä. Onnen tähdellä tarkoitettiin usein juuri Jupiteria, jota pidettiin suurena suosijana. Sata vuotta sitten tulkitsijat siirtyivät puhumaan laajenemisesta ja rajoista, koska hyvä ja paha tuntuivat liian jyrkiltä. Vanhojen tekstien käännökset toivat 1900-luvun lopulla alkuperäiset termit takaisin. Molemmat sanastot ovat nyt käytössä rinnakkain. Tutkimusnäyttöä väitteille ei ole, joten varovaisuus on paikallaan.

Oman kartan hyväntekijät

Etsi omasta kartastasi Jupiterin ja Venuksen paikat ja katso, missä merkissä ne ovat. Tarkista sen jälkeen, onko kartta päivän vai yön kartta, koska se muuttaa painotusta. Kirjaa muistiin, mihin elämänalueeseen kumpikin osuu, ja seuraa tilannetta muutaman kuukauden ajan. Suomenkieliset astrologian perusteokset selittävät merkkien ja huoneiden merkitykset selkeästi. Vanhan koulukunnan käännöksiä on saatavilla myös suomeksi, ja ne avaavat termien alkuperän. Kokonaisuuden hahmottaminen vie kuitenkin aikaa yksin opiskellen. Silloin puhelimessa saatu tulkinta-apu auttaa näkemään, miten osat liittyvät toisiinsa. Muistiinpanot kannattaa säilyttää. Hyvä on myös muistaa, ettei yksittäinen planeetta ratkaise elämän kulkua.