Heimdall ja jumalten vartija

Vartijan tehtävä on pohjoisen tarustossa annettu yhdelle hahmolle. Heimdall istuu taivaan reunalla ja valvoo siltaa, joka johtaa jumalten asuinpaikkaan. Aistit ovat hänellä poikkeuksellisen terävät, ja unta hän tarvitsee vähemmän kuin lintu. Kadonneessa runossa hänen kerrotaan syntyneen yhdeksän äidin lapsena. Torvi nimeltä Gjallarhorn on varattu maailmanlopun merkiksi. Samassa taistelussa hän kohtaa Lokin, ja molemmat kuolevat. Yhdessä runossa hänestä tulee ihmiskunnan kantaisä nimellä Rig. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä, ja selityksiä on useita. Vartija tunnetaan myös nimillä, jotka viittaavat kultaan ja pässiin. Nykyään hahmo on tuttu elokuvista, ja Eddan runoja on saatavilla suomeksi.

Sillan päässä valppaana

Tehtävä on yksinkertainen ja raskas. Heimdall istuu taivaan reunalla ja vartioi siltaa, joka johtaa jumalten asuinpaikkaan. Silta tunnetaan nimellä Bifröst, ja sen sanotaan hohtavan kuin sateenkaari. Asuinpaikan nimi tarkoittaa taivaan kalliota, ja se sijaitsee juuri sillan päässä. Aistit ovat hänellä terävämmät kuin kenelläkään muulla. Runot kertovat, että hän kuulee ruohon kasvavan maassa ja villan lampaan selässä. Näkö kantaa sadan peninkulman päähän yhtä hyvin yöllä kuin päivällä. Vartijahahmoja uskonto ja mytologia tuottavat kaikkialla, mutta harvoin näin tarkkoja. Unta hän tarvitsee vähemmän kuin lintu. Asema on kaikkein alttein, koska hyökkääjä saapuu aina sillan kautta.

Yhdeksän äidin poika

Lähteet ovat harvassa ja lyhyitä. Tiedot tulevat kahdesta kokoelmasta, joista toinen on runomuotoinen ja toinen Snorri Sturlusonin kirjoittama selitysteos. Aineisto on niukkaa, vaikka uskonto ja mytologia ovat muuten säilyttäneet paljon. Hänelle omistettu oma runo on kadonnut, ja siitä tunnetaan vain pari säettä. Nämä säkeet kertovat hänen syntyneen yhdeksän äidin lapsena. Selitystä on etsitty merestä, koska yhdeksän aaltoa esiintyy muissa runoissa sisaruksina. Häntä sanotaan jumalten valkoisimmaksi ja kultahampaiseksi. Snorrin teos on kirjoitettu 1200-luvulla, joten se on selvästi runoja nuorempi. Kristillinen aika näkyy paikoin sen sävyssä.

Gjallarhorn ja viimeinen taisto

Torvi odottaa hetkeään. Gjallarhornin nimi tarkoittaa kaikuvaa torvea, ja se on varattu yhteen ainoaan tehtävään. Kun maailmanlopun merkit alkavat näkyä, vartija puhaltaa siihen ja herättää jumalat taisteluun. Ääni kantaa runojen mukaan kaikkiin maailmoihin yhtä aikaa. Samassa taistelussa hän kohtaa Lokin, ja kaksintaistelu päättyy molempien kuolemaan. Kaksikko oli ollut vihoissa jo aiemmin. Snorri kertoo riidasta kaulakorusta, jonka vuoksi molemmat muuttuivat hylkeiksi ja taistelivat luodolla. Torven kuvataan olevan piilotettuna maailmanpuun juurelle. Kertomus on säilynyt vain lyhyenä viittauksena.

Rig ja kolme sukua

Yhdessä runossa hänelle annetaan aivan toinen rooli. Kertomus alkaa siitä, että vaeltaja saapuu kolmeen taloon peräkkäin ja käyttää nimeä Rig. Ensimmäisessä talossa asuu vanha ja köyhä pari, toisessa työtä tekevä pariskunta ja kolmannessa hienosti pukeutunut väki. Joka paikassa vieras jää yöksi ja hänelle syntyy poika. Näistä pojista polveutuvat runon mukaan eri yhteiskunnan kerrokset. Runon esipuheessa kerrotaan, että Rig on juuri Heimdall. Runo on säilynyt vain yhdessä käsikirjoituksessa, ja sen loppu puuttuu. Ristiriita on yksi taruston avoimista kysymyksistä. Nimi itsessään on synnyttänyt monta selitystä.

Nimen selitykset

Selityksiä nimelle on esitetty useita. Yleisin lukee sen kahdesta osasta, joista ensimmäinen tarkoittaa maailmaa tai kotia ja toinen loistamista. Nimi kääntyisi näin maailman valaisijaksi, mikä sopii vartijan tehtävään. Toinen selitys yhdistää loppuosan pässiin, koska samoja nimiä käytetään islantilaisissa lähteissä pässistä. Sarvekas eläin ja torvea puhaltava vartija sopivat yhteen yllättävän hyvin. Kolmas tulkinta liittää hahmon maailmanpuuhun ja taivaan akseliin. Kysymys on kiinnostanut kielentutkijoita jo 1800-luvulta lähtien. Vanhat runot eivät kerro, mitä nimi tarkoitti sen käyttäjille. Nykyisyydessä hahmo tunnetaan aivan toisista yhteyksistä.

Sarjakuvista Eddan runoihin

Suurelle yleisölle hahmo tuli tutuksi sarjakuvien ja elokuvien kautta. Näissä hänestä on tehty vartija, jonka miekka avaa portin maailmojen välille. Kuvaus poikkeaa vanhoista runoista, mutta se on tehnyt nimen tunnetuksi. Kansallisromantiikan aikana pohjoista tarustoa nostettiin esiin kuvataiteessa ja oopperassa. Meillä Eddan runoja on suomennettu, ja Aale Tynnin käännökset ovat tunnetuimmat. Snorrin selitysteos on niin ikään saatavilla suomeksi. Nimen kirjoitusasu vaihtelee suomeksi, ja siitä käytetään myös muotoa Heimdallr. Perinne on siis luettavissa ilman kielitaidon vaatimusta. Alkuperäinen aineisto jää silti aukkoiseksi.

Aukot vanhoissa runoissa

Ota käteen suomennettu Edda ja lue vartijaa koskevat kohdat peräkkäin. Huomaat nopeasti, kuinka lyhyitä maininnat ovat verrattuna hahmon kuuluisuuteen. Lue sen jälkeen Snorrin selitys, koska se kokoaa tiedot yhteen. Rig-runo kannattaa lukea kokonaan, sillä se on kertomuksena omalaatuinen. Pohjoismaisen tarustotutkimuksen yleisteokset kertovat, mitä eri selityksistä ajatellaan nykyään. Museoiden rautakauden kokoelmissa näkee esineitä samasta maailmasta. Vertailu vanhan ja uuden kuvauksen välillä on itsessään kiinnostava harjoitus. Puuttuvat kohdat tekevät hahmosta kiinnostavan tavalla, jota kokonainen kuvaus ei tekisi. Lukija saa täydentää itse.