Enokki ja taivaaseen otettu

Sukuluettelon seitsemäs mies sai osakseen poikkeuksellisen kohtalon. Enokki eli vanhan tekstin mukaan 365 vuotta ja otettiin pois ilman kuolemaa. Maininta on lyhyt, mutta sen ympärille kirjoitettiin kolme laajaa teosta. Vanhin niistä kertoo valvojista, tuomiosta ja tähtitieteestä sekä esittelee oman kalenterin. Kokonaisena teos säilyi vain Etiopian kirkon perinteessä ja tuli Eurooppaan 1770-luvulla. Kuolleenmeren käsikirjoitukset osoittivat, että kokoelma on ajanlaskun alkua vanhempi. Juutalaisessa mystiikassa hahmosta tuli enkeli, jonka nimi on Metatron. Suomeksi nimi esiintyy useassa eri muodossa. Suomennos on saatavilla, ja alkuperäinen maininta kannattaa lukea sen rinnalla. Tarina on kiinnostanut lukijoita kaikissa aikakausissa.

Kaksi lausetta sukuluettelossa

Maininta on lyhyt ja helppo ohittaa. Ensimmäisen Mooseksen kirjan sukuluettelossa kerrotaan miehestä, joka oli Aadamista laskien seitsemäs. Hänen elinvuosiensa määrä oli 365, mikä vastaa auringon vuoden pituutta. Teksti sanoo hänen vaeltaneen Jumalan kanssa ja tulleen otetuksi pois. Kuolemasta ei mainita mitään, ja juuri se on kaiken myöhemmän lähtökohta. Nimi esiintyy suomeksi useassa muodossa, kuten Henok, Hanok ja Enokki. Näin vähäisestä aineksesta uskonto ja mytologia ovat rakentaneet kokonaisen kirjaston. Kohta on niin lyhyt, että se mahtuu yhteen hengenvetoon. Poikkeus kiinnitti lukijoiden huomion heti, ja siihen on pysähdytty aina uudelleen.

Ei kuollut vaan otettiin

Sanamuoto on herättänyt kysymyksiä kahden vuosituhannen ajan. Otetuksi tuleminen tulkittiin siirtymisenä taivaaseen ilman kuolemaa. Sama kohtalo liitetään vanhoissa teksteissä vain yhteen toiseen hahmoon, profeetta Eliaan. Kaksi poikkeusta riitti synnyttämään laajan pohdinnan siitä, mihin heidät vietiin. Uuden testamentin kirjeissä häntä käytetään esimerkkinä luottavaisesta uskosta. Aineisto kasvoi nopeasti, kun uskonto ja mytologia saivat käyttöönsä avoimen hahmon. Kertomuksiin lisättiin matkoja taivaan kerroksissa ja tapaamisia enkelien kanssa. Kuvaukset laajenivat sukupolvi sukupolvelta. Hahmosta tuli taivaan asioiden tuntija ja kirjuri.

Kolme kirjaa yhden nimen alla

Kirjallisuutta syntyi hänen nimissään runsaasti. Tunnetuin kokonaisuus on viidestä osasta koostuva teos, joka kirjoitettiin muutama vuosisata ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäinen osa kertoo taivaasta laskeutuneista valvojista ja niiden seurauksista. Toinen osa sisältää näkyjä tulevasta tuomiosta, ja kolmas käsittelee tähtitiedettä. Tähtitieteellinen osa esittelee kalenterin, jossa vuoteen kuuluu 364 päivää. Neljäs osa kokoaa unia ja viides neuvoja jälkeläisille. Slaavinkielisenä säilynyt toinen teos kuvaa matkaa seitsemän taivaan läpi. Kolmas ja nuorin teos on kirjoitettu hepreaksi, ja se vie hahmon vielä pidemmälle. Kokoelmien järjestys vaihtelee käsikirjoituksesta toiseen.

Etiopian kirkon aarre

Kokonaisena teos säilyi vain yhdessä paikassa. Etiopian ortodoksinen kirkko piti sitä pyhänä kirjana ja säilytti sen omalla kielellään. Muualla teksti katosi käytöstä, ja siitä jäi vain lainauksia muiden kirjoituksissa. Eurooppalaiset saivat käsikirjoituksen skotlantilaisen matkailijan mukana vuonna 1773. Ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1821 ja herätti heti kiinnostusta. Löytö selitti monta kohtaa, joita oli aiemmin pidetty arvoituksellisina. Kirkon kaanon on maailman laajin, ja se sisältää useita muualla hylättyjä kirjoja. Kirjaa luetaan siellä yhä jumalanpalveluksissa. Ilman tätä perinnettä teos olisi todennäköisesti kadonnut kokonaan jälkiä jättämättä.

Kuolleenmeren käsikirjoitukset

Varmuus iästä saatiin vasta 1900-luvulla. Kuolleenmeren rannalta löytyneiden käsikirjoitusten joukossa oli katkelmia samasta teoksesta. Aramealaisia kappaleita tunnistettiin yhdestätoista eri käsikirjoituksesta. Löydöt osoittivat, että teksti oli luettu ja kopioitu jo ennen ajanlaskun alkua. Samalla varmistui, että tähtitieteellinen osa on kokoelman vanhimpia kerrostumia. Kalenterikysymys oli tuolloin kiistanalainen, koska juhla-ajat riippuivat sen ratkaisusta. Katkelmat ovat lyhyitä, mutta niiden merkitys tutkimukselle on suuri. Kaikkia löytöjä ei ole vieläkään julkaistu kokonaan. Kokoelma sijoittuu näin varhaisen juutalaisuuden keskeisiin teksteihin.

Metatron ja myöhempi maine

Juutalaisessa mystiikassa hahmo nousi vielä korkeammalle. Nuorimmassa teoksessa hän muuttuu enkeliksi, jonka nimi on Metatron. Kuvauksessa hänelle annetaan valtaistuin ja tehtävä taivaan kirjurina. Ajatus ihmisestä, joka muuttuu enkeliksi, oli poikkeuksellinen ja myös kiistelty. Uuden ajan salatieteessä nimeen liitettiin oma kirjaimisto, jota käytettiin henkien kutsumiseen. Nykyisessä populaarikulttuurissa nimi esiintyy elokuvissa, sarjoissa ja peleissä. Nimi kulkeutui myös enkelien luetteloihin ja sieltä taidekuvastoon. Kirjallisuudessa hahmo edustaa usein tiedon rajaa ja sen ylittämistä. Alkuperäinen maininta on näissä yhteyksissä lähes kadonnut.

Suomennos ja alkuteksti

Hanki suomennos ja lue rinnalla alkuperäinen maininta sukuluettelosta. Ero on hämmentävä, koska kahdesta lauseesta on kasvanut satoja sivuja. Aloita valvojia käsittelevästä osasta, sillä se on kertomuksellisin. Tähtitieteellinen osa vaatii enemmän kärsivällisyyttä mutta selittää kalenterikiistan. Uskontotieteen ja Qumranin tutkimusta esittelevät teokset avaavat löytöjen merkityksen. Etiopian kirkon perinteestä kannattaa lukea erikseen, koska se on Euroopassa vähän tunnettu. Vertailu kolmen teoksen välillä paljastaa, miten hahmo muuttui matkan varrella. Kokonaisuus muistuttaa, kuinka paljon yksi vaitiolo voi tuottaa.