Bahá'í-usko ja maailmanuskontojen ykseys

Nuorimpiin itsenäisiin maailmanuskontoihin kuuluu monoteistinen perinne. Sen ydin korostaa uskontojen ja ihmiskunnan ykseyttä. Aiheen perustaja oli Bahá'u'lláh 1817-1892. Edeltäjä oli Báb 1819-1850, joka julisti tehtävänsä 1844. Bábin liikkeeseen kohdistui voimakkaita vainoja Persiassa. Bahá'u'lláh julisti tehtävänsä 1863 Bagdadissa. Kitáb-i-Aqdas on aiheen tärkein laillinen teksti. Seuraaja oli 'Abdu'l-Bahá 1844-1921, joka levitti opetuksia länteen. Shoghi Effendi oli aiheen suojelija 1921-1957. Yleismaailmallinen oikeudenhuone perustettiin 1963 Haifassa. Suomalainen liike alkoi 1953. Aihe yhdistää modernin uskonnollisuuden, perinteen uudistumisen ja monikulttuurisuuden. Asiallinen tarkastelu erottaa peruskäsitteet, perustajan ja kriittiset huomiot toisistaan.

Aiheen historialliset juuret

Aiheen historialliset juuret ulottuvat 1840-luvun Persiaan. Báb julisti tehtävänsä toukokuussa 1844 Shirazissa. Tällainen tausta asettuu osaksi laajempaa keskustelua. Tässä keskustelussa uskonto ja mytologia tarjoavat kontekstin aiheelle laajemman uskonnonhistoriallisen tarkastelun näkökulmasta. Báb kirjoitti omat pyhät tekstinsä. Liikkeeseen kohdistui voimakkaita vainoja 1844 alkaen. Báb teloitettiin 1850 Tabrizissa. Noin 20 000 seuraajaa surmattiin vainoissa. Bahá'u'lláh, syntynyt 1817, oli aiheen merkittävä jäsen. Hän julisti tehtävänsä 1863 ja siirtyi karkotukseen Akkoon. Suomalaiseen keskusteluun aihe on saapunut käännöskirjojen kautta. Käsitteen syvempi avaaminen vaatii sen erottamista lähikäsitteistä.

Lähikäsitteet ja erot

Lähikäsitteet ovat olennaisia aiheen ymmärtämiseksi. Niin sanottu shia-islam on aiheen historiallinen tausta Persiassa, mutta aihe on itsenäinen uskonto, ei haara siitä. Bábin liike oli aiheen suora edeltäjä, ja sen seuraajat ovat osa aiheen historiaa. Azal-haara, jonka johti Mirza Yahya, erkani aiheesta 1860-luvulla. Se jäi marginaaliseksi. Aiheen taustakehyksinä toimivat uskonto ja mytologia laajempina kattokäsitteinä erilaisille perinteille. Suomalaisessa keskustelussa termit kulkevat usein arabian, persian tai englannin alkuperäisinä. Bahá'í Faith, Bahá'í community ja Bahá'í World Centre ovat tunnetuimpia kansainvälisiä muotoja. Käsitteet kulkevat osittain päällekkäin islamilaisen perinteen kanssa. Itsenäinen perustamisteksti ja maailmanlaajuinen ulottuvuus erottavat kuitenkin aiheen muista. Pääoppi avaa aiheen seuraavan kerroksen.

Pääoppi ja ykseydet

Pääoppi aiheessa rakentuu kolmen ykseyden ympärille. Jumalan ykseys tarkoittaa, että vain yksi Jumala on, ja kaikki ilmoitukset tulevat samasta lähteestä. Uskontojen ykseys tarkoittaa, että historian eri uskonnot ovat saman Jumalan asteittaisia ilmoituksia. Manifestaatiot Jumalasta ovat Krishna, Buddha, Zarathustra, Mooses, Jeesus, Muhammed, Báb ja Bahá'u'lláh. Ihmiskunnan ykseys tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat yhden perheen jäseniä ja maapallo on yhteinen koti. Asteittainen ilmoitus tarkoittaa, että jokainen Manifestaatio toi aikansa tarpeisiin sopivan opetuksen. Aiheen sosiaaliset opetukset sisältävät sukupuolten tasa-arvon, koulutuksen yleisyyden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden. Suomalaiset uskontotieteen tutkijat ovat tarkastelleet aiheen oppia vertailevasti. Pyhät tekstit ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.

Pyhät tekstit

Pyhät tekstit aiheessa muodostavat laajan kokonaisuuden. Kitáb-i-Aqdas eli Pyhimmäin kirja on aiheen tärkein laillinen teksti, jonka Bahá'u'lláh kirjoitti 1873. Kitáb-i-Íqán eli Vakaumuksen kirja 1862 esittelee uskon perustat. Kätketyt sanat ovat lyhyt mietiskelyteksti, jonka aihe kirjoitti Bagdadissa 1858. Seitsemän laaksoa ja Neljä laaksoa ovat mystisiä teoksia, jotka kuvaavat henkistä matkaa. 'Abdu'l-Bahán teokset, kuten Vastauksia eräisiin kysymyksiin 1908, selittävät opetuksia. Shoghi Effendin kirjoitukset ja kirjeet 1921–1957 muodostavat aiheen virallisen tulkintaperinteen. Aiheen tekstien suomennoksia on julkaistu 1950-luvulta lähtien. Suomalaiset bahá'í-yhteisön jäsenet ovat osallistuneet käännöstyöhön. Hallinto ja yhteisö ansaitsevat oman tarkastelunsa rinnalla.

Hallinto ja yhteisö

Hallinto ja yhteisö aiheessa ovat ainutlaatuisia. Yleismaailmallinen oikeudenhuone perustettiin 1963 Haifassa. Se valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Kansalliset hengelliset neuvostot toimivat eri maissa. Paikalliset neuvostot hoitavat aihetta kunnissa. Bahá'í-maailmankeskus Haifassa on aiheen keskus. Mount Carmelin terassit ja Bahjin pyhäkkö ovat pyhimpiä paikkoja. Seuraajat noudattavat 19-päivän juhlasykliä. Yhdeksän palvontahuonetta on rakennettu eri puolille maailmaa. Suomalainen yhteisö rekisteröitiin 1957 Helsingissä. Hallintojärjestelmän erottaa muista uskonnoista se, ettei sillä ole pappeja tai johtajia perinteisessä mielessä. Vapaaehtoiset jäsenet hoitavat kaikki tehtävät yhdessä. Kriittiset huomiot kuuluvat luonnollisena osana aiheen käsittelyyn.

Kriittiset huomiot

Kriittiset huomiot ovat osa kypsää käsittelyä. Ensimmäinen koskee aiheen suhdetta lähtöuskonnoksi olleeseen islamiin. Aihe näkee itsensä itsenäisenä, vaikka osa pitää sitä islamin haarana. Toinen huomio koskee aiheen seuraajien vainoja Iranissa. Yhteisön jäsenet ovat olleet vainojen kohteena Iranissa 1979 jälkeen. Sadat heistä on teloitettu. Kolmas huomio koskee oikeudenhuoneen miesjäsenyyden vaatimusta. Osa modernista keskustelusta kritisoi tätä. Suomalaiset uskontotieteilijät suosittavat aiheen tarkastelua moniulotteisesti. Maltillinen ja kunnioittava ote säilyttää aiheen aseman tärkeänä modernin maailmanuskonnon esimerkkinä. Aihe ei tällöin palaudu pelkäksi uskonnonhistorian sivuhuomautukseksi vaan elää maailmanlaajuisena yhteisönä.

Aiheen jatko

Maailmanlaajuisen monoteistisen yhteisön tutkiminen tarjoaa kiehtovan näkökulman uskontojen ykseyden ajatukseen. Aiheen ydin ei ole pikaisten vastausten löytäminen. Kyse on rauhallisesta tutustumisesta yhden moniulotteisen tradition järjestelmälliseen tarkasteluun. Aihetta voi syventää suomalaisten uskontotieteilijöiden ja Suomen Bahá'í-yhteisön teosten kautta. Kotimaisten kirjoittajien työ tarjoaa hyvän lähtökohdan. Aikalaisten käännökset Bahá'u'lláhin teksteistä suomeksi rakentavat klassisen pohjan. Aiheen syvempi ulottuvuus avautuu vuosien aikana. Oma kysymys aiheen henkilökohtaisesta merkityksestä voi joskus jäädä askarruttamaan. Tällöin meedion kanssa käytävä rauhallinen puhelinkeskustelu voi avata uusia näkökulmia oman pohdinnan jäsentämiseen.