Déjà vu

Käsitteestä kirjoitti ensimmäisen kerran Émile Boirac, Ranskalainen filosofi ja parapsykologi, kirjeessään Revue Philosophique -lehden toimittajalle. Tämä tapahtui jo vuonna 1876. Hän myös myöhemmin kirjassaan ehdotti selvänäköisyydelle termiä metagnomia, eli tieto asioista, jotka sijaitsevat niiden ulkopuolella, jotka voimme normaalisti tuntea. Vuonna 1896 järjestetyssä tieteellisessä kokouksessa neurologi F.L. Arnaud ehdotti Déjà vu -termin tieteellistä käyttöönottoa tuli kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1896.

Tieteellisesti on vaikeaa tutkia ilmiötä, koska ei ole luotettavaa tapaa aiheuttaa laboratoriossa samanlaista tilannetta, joka kokemuksen hetkellä tapahtuu ihmisten päissä. Sen tiedämme, että ihmiset eivät näytä kokevan ilmiötä useinkaan ennen 10 vuoden ikää ja yleisintä se on teini-ikäisillä. Iän karttuessa kokemukset harvenevat. Tästä voimme päätellä, että jotain tekemistä tällä voisi olla aivojen kehittymisen kanssa. Paras tieteellinen selitys tällä hetkellä liittyy muistiin ja sen toimintaan. Se tutkii koko ajan tiedostamattamme, onko jokin kokemamme meille jo tuttua, vaiko aivan upouutta ja sovittelee näitä havaintoja menneisyyden muistojen kanssa. Tämän hetken teoria on se, että ”tämä on jo nähty” -tunne voi tulla, jos tilanteessa on joitain samanlaisia piirteitä, joita aiemmassa menneisyyden muistossa on ollut. Samat piirteet nostavat pintaan tuttuuden tunteen, mutta kuitenkaan muistista ei löydy juuri siihen tunteeseen sopivaa oikeaa muistoa. Silti muistimme tulkitsee tilanteen virheellisesti tapahtuneeksi, vaikka ei muistoa löytynytkään. Nykyisen tutkimuksen mukaan tämä olisi ns. Déjà vu -ilmiö.

Ei-tieteellinen selitys perustuu sille oletukselle, että tunteeseen voi luottaa, koska tapahtuma on oikeasti koettu aiemmin, esimerkiksi entisessä elämässä. Toisaalta kokemukset voivat olla välähdyksiä rinnakkaisesta todellisuudesta. Monilla henkisillä ihmisillä on oma näkemyksensä ilmiöön. Osa väittää, että ”entiselämys” -kokemukset ovat viestejä korkeammasta minästä ja kokemukset antavat oivalluksia ja neuvoja oman elämän päätöksenteoissa. Toisille kokevat ilmiön auttavan syventämään ymmärrystä omasta elämästään ja maailmankaikkeudesta. Osa meedioista on eri mieltä tieteen tutkijoiden kanssa Déjà vu -ilmiön merkityksestä – heidän mukaansa kokemuksen laukaisee ihmisen alitajuntainen mieli, joka haluaa välittää meille viestin.

Déjà vu voi olla toisille tieteellinen ilmiö, toisille ei-tieteellinen kokemus. Se voi olla yhdistelmä molempia. Nyt jo 150 vuoden ajan ilmiötä on tutkittu. Voi olla, että emme koskaan saa tietää todellista vastausta…